noninvasiiviset tekniikat
termi kaikukardiografia tarkoittaa koeryhmää, jossa tutkitaan sydäntä ultraäänellä (ääniaallot ihmisille kuultavien taajuuksien yläpuolella) ja tallennetaan tietoa kaikuina tai heijastuneina ääniaaltoina. M-mode ekokardiografia tallentaa liikkuvien kohteiden, kuten venttiilien, amplitudin ja liikenopeuden yhtä linjaa pitkin suurella tarkkuudella. M-moden kaikukardiografia ei kuitenkaan mahdollista sydämen rakenteiden muodon tehokasta arviointia, eikä se myöskään kuvaa sivusuuntaista liikettä (eli liikettä kohtisuorassa ultraäänisäteeseen nähden). Reaaliaikainen (poikkipinta – tai kaksiulotteinen) kaikukardiografia kuvaa sydämen muotoa ja sivusuuntaista liikettä, jota ei ole saatavilla m-moden kaikukardiografiassa, liikuttamalla ultraäänisädettä hyvin nopeasti, ja tällainen tallennus voidaan näyttää filmillä tai videonauhalla. Uudet tekniikat mahdollistavat virtausnopeuksien ja paineiden mittaamisen ultraäänitutkimuksella esimerkiksi sydänläpissä.
Radionuklidikuvaus (radioaktiiviset nuklidit) mahdollistaa turvallisen, kvantitatiivisen arvion sydämen toiminnasta ja sydänlihaksen verenkierron ja sydänlihaksen metabolian suoran mittauksen. Radionuklidikuvausta käytetään sydänsairauden ajallisen etenemisen, hemodynamiikan ja sydänlihasvaurioiden laajuuden arvioimiseen infarktin aikana ja sen jälkeen sekä keuhkoinfarktin havaitsemiseen embolian jälkeen. Radionuklidikuvauksen ensisijainen vaatimus on, että radionuklidin boluksen on pysyttävä verisuonissa sen ensimmäisen läpikulun aikana sydämen oikean ja vasemman puolen kautta. Toinen vaatimus on, että radionuklidin fysikaaliset ominaisuudet ovat tyydyttävät suhteessa käytettävään instrumentointiin.
käytännössä kaikissa radionuklidikuvauksen vaiheissa käytetty radionuklidi on teknetium-99. Sen haittana on kuitenkin pitkä puoliintumisaika (kuusi tuntia), ja myös muita radionuklideja, joiden puoliintumisaika on lyhyempi, käytetään. Nämä radionuklidit lähettävät kaikki gammasäteitä, ja gammasäteilyn havaitsemiseen käytetään tuikekameraa. Tiedot arvioidaan EKG: n r-aallolla sydämen kiertokulun aikamerkkinä. Radionuklidisineangiografia on radionuklidikuvauksen jatkokehitys. Näitä tekniikoita käytetään arvioimaan sydänlihasvaurioita, vasemman kammion toimintaa, venttiilien regurgitaatiota ja radionuklidikaliumianalogien avulla sydänlihaksen perfuusiota.
on olemassa tekniikoita, jotka mittaavat sydänlihaksen metaboliaa radiotrakeraattorimenetelmällä (ts.radioaktiivinen isotooppi korvaa yhdisteessä stabiilin alkuaineen, jota sitten seurataan sen jakautuessa elimistöön). Positroniemissiotomografiassa käytetään positroniradionuklideja, jotka voidaan sisällyttää varsinaisiin metaboliasubstraatteihin, ja siten voidaan kartoittaa valittujen metaboliareittien kulkua, kuten sydänlihaksen glukoosin soluunottoa ja rasvahappojen metaboliaa. Magneettikuvaus (MRI; kutsutaan myös ydinmagneettinen resonanssi), mahdollistaa myös korkean resoluution tomografinen (yksitasoinen) ja kolmiulotteinen kuvantaminen kudosten. Magneettikuvaus käyttää magneettikenttiä ja radiotaajuuksia tunkeutuakseen luuhun ja saadakseen selkeitä kuvia taustalla olevista kudoksista.
Michael Francis Oliver Mark L. Entman Stanley W. Jacob