asioiden käsittely alkoi
kantajan kirjallisesta kantelusta. Sen jälkeen kun tuomari on esittänyt sen asianajajalle, hän antaa Provost Marshalille määräyksen, jossa ilmoitetaan valituksen sisältö. Provos sheriffi kutsui vastaajan oikeuden eteen.Jos riidanalainen summa ylitti 10 puntaa, Sotilaspoliisimarsalkka määrättiin viemään vastaaja henkilökohtaisesti oikeuteen. Vastaaja voisi sen sijaan myöntää takuut esiintymisestään. Jälkimmäisessä tapauksessa vastaajan oli saatava vakuus tuomion suuruudesta ja toimitettava se Sotilaspoliisipäällikölle.
oikeudenkäyntimenettely tuomioistuimissa
asian käsittely alkaisi siten, että tuomari vannoisi valan jokaiselle muulle tuomioistuimen virkamiehelle, jonka maaherra on nimittänyt kyseistä istuntoa varten. Virkavalan vannomisen jälkeen virkailijat vannoisivat sitten tuomarin nimeen. Todistajia kummallakin puolella, mutta itse asianosaisia ei vannottu ja kuulusteltu. Tämä oli yleinen käytäntö Englannin hoveissa tuohon aikaan. Todistajien todistusaineisto kirjattiin ylös ja he allekirjoittivat sen.Kun kaikki todisteet oli esitetty, oikeus harkitsi tuomiotaan. Tuomioistuimen tuomio annettiin ”oikeuden ja oikeuden mukaan” ja joskus ei voimassa olevan tapaoikeuden tai yhdenvertaisuuslain mukaan. Esimerkiksi ensimmäisessä Cable v Sinclair-tuomioistuimessa käsiteltävässä tapauksessa kaksi entistä vankia haastoi laivan päällikön oikeuteen matkatavaroiden katoamisesta. Silloisen Englannin lain mukaan rikollinen ei voisi nostaa kannetta tuomioistuimessa. Tässä tapauksessa tuomioistuin ei kuitenkaan ottanut sitä huomioon ja antoi tuomion tuomittujen hyväksi.
tuomion jälkeen
jos kantaja menestyi tuomioistuimessa, kantaja saattoi saada teloitusmääräyksen vastaajan tavaroista ja tavaroista (ns.fieri facias). Tämän ansiosta Sotilaspoliisipäällikkö saattoi takavarikoida vastaajan tavarat ja myydä ne ja maksaa myöhemmin tuoton asianomistajalle. Vaihtoehtoisesti vastaaja voitaisiin vangita siihen asti, kunnes velka ja kulut on maksettu. Kuten Englannin laissa, asianomistaja velvoitettiin elättämään velallinen vankilassa maksamalla niin sanottuja rouheita. Syytetty saattoi valan vannoen sanoa, ettei hänellä ollut keinoja elättää itseään vankilassa. Jos näin kävi, asianomistajan oli oikeuden määräyksen mukaan järjestettävä hänelle elatusapua vankilassa. Jos oikeuden määräämää summaa ei maksettaisi viikkoon, velallinen voitaisiin vapauttaa vankilasta ja vapauttaa myös velasta.
muutoksenhakuoikeus
tuomioistuimen päätöksestä oli valitusoikeus maaherralle. Valitus oli tehtävä maaherralle kahdeksan päivän kuluessa oikeuden päätöksestä. Kuvernööri istui vetoomuksen varassa ja tuomari toimi neuvonantajana.
jos Valittaja häviää asian kuvernöörin edessä ja kyseessä oleva summa ylittää 300 puntaa, hävinnyt valittaja voi mennä vielä pidemmälle vetoamalla British Privy Counciliin. Asiassa oli tehtävä valitus neljäntoista päivän kuluessa. Oikeusistuin käsitteli vain yhden kirjatun valituksen.