Chuck Berry ei keksinyt Rock n’ rollia, mutta muutti sen asenteeksi, joka muutti maailmaa

, mutta Berry kuitenkin muotoili materiaalia, jossa riffi oli kuningas. Elviksen tai Richardin kohdalla laulu jää mieleen, mutta Berryn kohdalla kitarariffi soi päässäsi yhä uudelleen. Se oli Berryn käyttöönotto kiistaton kitara koukut rock että ohjasi genre pois norsunluun kutitus ihmisiä kuten Little Richard, Fats Domino ja Jerry Lee Lewis ja kohti yksinkertaisia kitarasointuja, jotka oli helppo Teini fanit jäljitellä – kitarat ovat halvempia kuin pianot ja helpompi oppia-ja mahdotonta saada pois pään. Ja se oli, enemmän tai vähemmän, kaikki Berry (Bo Diddley keskittyi kitarariffiin samoin, mutta hänen tuonpuoleinen viritystekniikka ja sonic paletit olivat paljon oudompia kuin Berry; hän avasi rockille kokeilevamman tulevaisuuden, mutta hänen laulunsa olivat liian esoteerisia, jotta niillä olisi sama vaikutus ja läsnäolo kuin Berryn lempeämmällä materiaalilla).

lopulta tuo keskittyminen riffiin oli se, mikä erotti rockin popista ja R&B: stä ja mikä muutti populaarimusiikin suunnan vuosikymmeniksi eteenpäin. Rolling Stonesista Jimi Hendrixiin, Led Zeppelinistä Ramonesiin, se on se kitarariffifetissi, joka määrittelee rockin erilliseksi musiikilliseksi muodoksi. Ja noin vuosina 1955-1960 Berry päästi pysäyttämättömän riffin maailmaan toisensa jälkeen ikonisten singlejen kautta (tulokkaalle The Great Twenty-Eight collection on paras lähtökohta).

3) laulunkirjoituksissaan Berry vältteli geneerisiä tunneperäisiä tunnustuksia ja keskittyi sen sijaan novellien askarteluun sanoituksillaan. Hänen lauluntekotyylinsä-taloudellinen, eloisa ja verhoava-vaikutti kaikkiin Paul McCartneysta Ray Daviesiin Brian Wilsoniin ja asetti kurssin rockille suosimaan lyhyttä ja makeaa runollisen ja verbaalisen sijaan. Hänen aikalaisensa eivät olleet uraauurtavia-Little Richardin sanoitukset olivat nerokasta hölynpölyä, Bo Diddleyn tajunnanvirtarunoutta, eikä Elvis Presley kirjoittanut omaa materiaaliaan. Joten Berryn tuomaa tarinankerrontaa rockiin ei voi liioitella, varsinkin kun se auttoi genreä erottumaan suorasta popista ensimmäisinä vuosikymmeninään.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.