tämä on voimakas ja tunteellinen osuus yhdeltä parhaista AA-puhujista, Chris R. Texasista. Hänellä on intohimo anonyymeihin alkoholisteihin ja ihana tarina, joka saa varmasti kenet tahansa syttymään ja motivoitumaan!
vetäen niitä toivon näyllä
en viettänyt eilen kahtatoista tuntia lentokentällä, jotta voisin tulla tänne ja jakaa typerän sotatarinan kanssasi. Kerron sinulle jotain. Söin roskiksista Houstonissa, Texasissa. Olen tehnyt kadulla juttuja, joista en puhuisi sekalaisessa seurassa. Olen tehnyt typeriä asioita, mutta en ole täällä puhumassa niistä. Olen täällä puhumassa elämästäni raittiudessa ja siitä, miten siistiä on herätä ja että pakkomielle juoda on poissa. Tarvitaan lisää AA: n jäseniä, jotka vetävät ihmisiä toiveikkaina-sen sijaan, että yrittäisivät pelotella lisää näihin huoneisiin. Meillä olisi silloin huikeat onnistumisprosentit. Niitä on ollut ennenkin. Minäpä kerron, mitä eroja silloin oli. Kerronpa, mitä Bill Wilson teki tullessaan keittiöönsä sinä päivänä. Hän ja Ebby juttelivat vähän ja kertoivat sotatarinoita. Tämä vahvisti luottamusta, koska Bill pystyi muistamaan Ebbyn juoneen yhtä paljon kuin hän.
tämä vakuuttaa Billin ryhtymään toimiin, ja Billin raitistuttua hän menee tohtori Bobin luokse. Kun hän pääsee sinne, hän ja tohtori Bob jakavat muutaman juomatarinan. He istuvat alas ja alkavat puhua siitä ja Bob ymmärtää, että Bill todella ymmärtää, mistä hän puhuu. Sitten hän asettaa koukun. Hän kertoo hänelle Jumalasta ja askeleista kanssamme. Toht. Bob ymmärtää, ryhtyy itse toimeen, ja he tekevät sopimuksen ja saavat kahdentoista askeleen puhelun Bill D: lle, AA numero kolme. Asia on näin. Voisin kertoa hänelle ikäviä tarinoita roskiksesta, mutta se ei liikenaista auta. Pystyin kuitenkin jakamaan hänen kanssaan joitakin yritystarinoitani ja sitä, miten tulin töihin latautuneena. Hän pystyi samaistumaan siihen. On ihan ok kertoa ne roskaliikkeet korokkeelta, mutta jos yrität tavoittaa jonkun kokouksessa tai kahdentoista askeleen puhelussa, silloin voit tuoda heidät sisään toivon visiolla.
voit puhua siitä, miten tiedät millaista se on. Voit sanoa: ”Anna Kun puhun sinulle tästä tyhjyyden tunteesta, tylsyydestä, masennuksesta, ahdistuksesta ja sisusta raastavasta pelosta, jonka kanssa elimme päivittäin. Siihen liikenainen voi samaistua. Minun ei tarvitse kehuskella hänelle typerillä sotajutuilla. Voin asettaa koukun ja kertoa hänelle, mitä hänen pitää tehdä tullakseen ulos toiselta puolelta tuoksuen ruusulta. Sitä kutsutaan kahdentoista askeleen työksi, ei millä tavalla tahansa, juuri niin kuin kirja hahmotteli. Tekeekö hän sen juuri niin kuin minä tein? Ei. Hän laittaa siihen Oman twistinsä. SE SOPII MINULLE! Mutta askelmien tekemisen tuloksena hän saa tämän ehdottoman taatun hengellisen kokemuksen. Tässä seurakunnassa on liikaa ihmisiä, joilla ei ole koskaan ollut henkistä kokemusta, puhumassa kuin gurut korokkeelta. Palavereissa on aivan liikaa ihmisiä jakamassa mielipiteitä tulokkaan kanssa. Meillä ei ole tarpeeksi ihmisiä, jotka puhuvat asioista, joista pitäisi puhua, eli totuudesta. AA: n suuressa kirjassa hahmotellut vaiheet.