mikä on CLTS?
mitä CLTS on?
Community Led Total Sanitation (Clts) on innovatiivinen menetelmä, jolla yhteisöt saadaan liikkeelle avoimen ulostamisen (OD) poistamiseksi kokonaan. Yhteisöt voivat tehdä oman arvionsa ja analyysinsä avoimesta ulostamisesta (OD) ja ryhtyä omiin toimiinsa tullakseen ODF: ksi (open defecation free).
CLTS: n ytimessä on sen tunnustaminen, että pelkkä käymälöiden tarjoaminen ei takaa niiden käyttöä eikä paranna sanitaatiota ja hygieniaa. Aikaisemmat puhtaanapitoa koskevat lähestymistavat asettivat korkeat lähtötasot ja tarjosivat kannustimena tukia. Tämä johti kuitenkin usein epäyhtenäiseen käyttöönottoon, ongelmiin pitkän aikavälin kestävyydessä ja vain osittaiseen käyttöön. Se loi myös tukiriippuvuuden kulttuurin. Avoin ulostaminen ja ulosteen ja suun saastumisen kierre jatkoivat tautien leviämistä.
sen sijaan CLTS keskittyy käyttäytymisen muutokseen, joka on tarpeen todellisten ja kestävien parannusten varmistamiseksi – investoimalla yhteiskunnan mobilisointiin laitteistojen sijaan ja siirtämällä painopisteen yksittäisten kotitalouksien käymälärakentamisesta avointen ulostamattomien kylien luomiseen, lisäämällä tietoisuutta siitä, että vaikka vähemmistö ihmisistä ulostaa edelleen avoimeen paikkaan, kaikilla on riski sairastua. CLTS käyttää osallistavia menetelmiä ja prosesseja, mukaan lukien yhdyskuntakartoitus ja transect walk, auttaakseen yhteisöjä analysoimaan omia sanitaatiokäytäntöjään ja uloste-oraalisia kulkureittejään. Tämän prosessin (nimeltään triggering) aikana yhteisöt tajuavat syövänsä toistensa paskaa, minkä seurauksena yhteisöt ryhtyvät toimiin tullakseen avoimiksi ulostamisvapaiksi (ODF). CLTS herättää yhteisön halun kollektiiviseen muutokseen, kannustaa ihmisiä toimintaan ja kannustaa innovointiin, keskinäiseen tukeen ja asianmukaisiin paikallisiin ratkaisuihin, mikä lisää omavastuuta ja kestävyyttä.
historia
CLTS: n uranuurtajana toimi Kamal Kar (Kehityskonsultti Intiasta) yhdessä WaterAid Bangladeshin yhteistyökumppanin VERC: n (Village Education Resource Centre) kanssa vuonna 2000 Mosmoilin kylässä Rajshahin alueella Bangladeshissa, samalla kun se arvioi perinteisesti tuettua sanitaatio-ohjelmaa. Kar, jolla oli vuosien kokemus osallistavista lähestymistavoista erilaisissa kehityshankkeissa, onnistui suostuttelemaan paikallisen kansalaisjärjestön lopettamaan ylhäältä alas rakennettavien käymälöiden rakentamisen tukien avulla. Hän kannatti institutionaalisen asenteen muutosta ja tarvetta hyödyntää voimakasta paikallista mobilisointia ja fasilitointia, jotta kyläläiset voisivat analysoida sanitaatio-ja jätetilannettaan ja saada aikaan kollektiivista päätöksentekoa avoimen ulostamisen lopettamiseksi.
CLT: t levisivät nopeasti Bangladeshissa, jossa epäviralliset instituutiot ja kansalaisjärjestöt ovat avainasemassa. Sekä bangladeshilaiset että kansainväliset kansalaisjärjestöt omaksuivat lähestymistavan. Maailmanpankin vesi-ja sanitaatio-ohjelmalla (WSP) oli tärkeä rooli, kun se mahdollisti leviämisen naapurimaahan Intiaan ja sen jälkeen Indonesiaan ja osiin Afrikkaa. Ajan myötä monista muista järjestöistä on tullut tärkeitä CLTS: n levittäjiä ja mestareita, kuten Plan International, UNICEF, WaterAid, SNV, WSSCC, Tearfund, Care, WSP, World Vision ja muut. Nykyään CLTS on yli 60 maassa Aasiassa, Afrikassa, Latinalaisessa Amerikassa, Tyynellämerellä ja Lähi-idässä, ja hallitukset ottavat yhä enemmän johtoasemaa CLTS: n laajentamisessa. Monet hallitukset ovat myös ottaneet CLT: n kansalliseksi politiikakseen.
sen jälkeen, kun se alun perin suunniteltiin vain maaseudun sanitaatiota koskevaksi lähestymistavaksi, on tapahtunut monenlaista sopeutumista esimerkiksi kaupunki-ja lähikaupunkiympäristössä, kouluissa sekä hätätilan jälkeisissä ja epävakaissa oloissa.
CLTS and the changing landscape of rural WASH
PESUMAISEMA on muuttunut hienovaraisesti mutta huomattavasti viime vuosina. CLTS on osoittautunut tähän mennessä tehokkaimmaksi sanitaatiohaasteen ratkaisemisessa laajassa mitassa, sillä siitä on tullut yhä hyväksytympi, se on integroitu kansallisiin politiikkoihin ja sitä käytetään monissa eri yhteyksissä monien toimijoiden toimesta. Viime vuodet ovat kuitenkin haastaneet alan tarkastelemaan Vuosituhattavoitteiden tavoitteita pidemmälle ja tutkimaan, ketä ei saavuteta pyrkimyksillä parantaa sanitaation saatavuutta.
samaan aikaan, kun kestävän kehityksen työryhmä on keskittynyt kattavuuteen ja köyhimpien ja heikoimmassa asemassa olevien ihmisten tavoittamiseen, on käynyt selväksi, että PESUALALLA ja sen myötä CLTS-alalla kohtaamat haasteet ovat monimutkaisia. Esimerkiksi koska CLT: llä ei tarjota tukia, sitä on pidetty halpana lähestymistapana, mutta käytännössä se vaatii huomattavia investointeja henkilöstöön. Lähestymistapa on henkilöstöresurssiltaan raskas ja edellyttää, että kentällä käytetään usein aikaa muun muassa laukaisua edeltäviin, laukaiseviin, laukaisun jälkeisiin ja ODF: n jälkeisiin toimiin. CLTS on todettu tehokkaimmaksi kylissä, jotka ovat pieniä, syrjäisiä, yhtenäisiä ja joilla on vahva paikallinen johto.
WASH-ala tunnustaa, että tämän monimutkaisuuden vuoksi on tarpeen tulla monipuolisemmaksi ja monialaisemmaksi, ja yleisesti hyväksytään tarve valita erilaisia lähestymistapoja, jotka voidaan joko integroida toisiinsa tai käyttää erillisinä. Ohjelmat ja alan ammattilaiset pyrkivät yhä enemmän siihen, että he eivät puolusta yhtä lähestymistapaa yli muiden, vaan että heidän on sen sijaan tarkasteltava tilannetta ja asiayhteyttä, jotta he voivat tiedottaa päätöksille siitä, mitä lähestymistapaa tai lähestymistapojen ja interventioiden yhdistelmää on käytettävä.
CLTS Knowledge Hubin kehittyminen puhtaanapidon Oppimiskeskukseksi
viimeisten 10 vuoden aikana on osoittanut meille, että vivahteikkaat, räätälöidyt ja mukautuvat lähestymistavat ovat välttämättömiä, jotta voimme tukea kaikkia, kaikkialla, vaatia heidän oikeuttaan turvallisesti hoidettuun puhtaanapitoon. Kansalliset ja paikalliset olosuhteet muuttuvat ja vaihtelevat, ja yhteiskunnat koostuvat erilaisista yksilöistä ja kotitalouksista, joilla on erilaiset tarpeet, valmiudet ja prioriteetit. Kokemus on osoittanut, että pelkkä yhden staattisen lähestymistavan käyttäminen mittakaavalla pitkissä jaksoissa (esimerkiksi vain CLT: n käyttö) ei aina toimi: ne eivät tavoita kaikkia, ja usein ne kamppailevat kestävän kehityksen ja puhtaanapitotikkaiden ylittämisen puolesta.
jotta ohjelmat voidaan suunnitella siten, että ne täyttävät kaikkien tarpeet kokonaisilla alueilla, on välttämätöntä ymmärtää asiayhteys tai-olosuhteet perusteellisesti. Kontekstianalyysin kaltaisen lähestymistavan avulla tiimit voivat valita soveltuvia täytäntöönpanotapoja ja kumppaneita.on todennäköistä, että yhdellä alalla tarvitaan useita lähestymistapoja ja kumppaneita, joita on mukautettava ja yhdistettävä eri tavoin.
tämä näyttöön perustuva lähestymistapa auttaa myös tunnistamaan yhteisöjä ja henkilöitä, jotka ovat vaarassa jäädä jälkeen. Meillä on paljon opittavaa siitä, miten tämä tehdään parhaiten, ja ohjelmien on pysyttävä joustavina, jotta niitä voidaan mukauttaa seurannan, arvioinnin ja oppimisen (MEL) sekä muuttuvien toimintaympäristöjen perusteella.
vahvojen MEL-järjestelmien ja nopean toiminnan oppimisen (RAL) prosessien luominen ohjelmiksi tukee tätä prosessia, auttaa tunnistamaan, mikä toimii ja mikä ei kaikissa ohjelman vaiheissa, ja mahdollistaa sopeutumisen ja kurssien korjaamisen. Avainasemassa on myös investoiminen henkilöstöön ja institutionaalisiin valmiuksiin nivoutua, sopeutua ja työskennellä useiden lähestymistapojen ja kumppaneiden kanssa.
vuonna 2006 aloittanut CLTS-osaamiskeskus keskittyi ensisijaisesti helpottamaan clts-lähestymistavan oppimista ja jakamista koko alalla. Vastauksena yhä monimutkaisempaan WASH-ympäristöön tajusimme kuitenkin tarvitsevamme laajemman ja joustavamman lähestymistavan alan oppimiseen, joka voisi paremmin sopeutua tähän monimutkaisuuteen.
tammikuussa 2019, neuvoteltuamme alan kriittisten ystävien ja vertaisryhmien kanssa, päätimme strategiasta, joka määritteli sitoutumisemme kontekstikohtaiseen ja mukautuvaan oppimiseen. Päätettiin sitoutua muutokseen uudella nimellä ”The Sanitation Learning Hub”, uudella brändillä ja uusilla verkkosivuilla.
oppimme CLT: stä ja muista yhteisölähtöisistä lähestymistavoista on kiteytetty uudella sivustollamme.
tässä ovat nykyiset suositellut resurssimme yhteisölähtöisille lähestymistavoille s& H:
- Handbook on Community-Led Total Sanitation (2008)
- Faciliting ”Hands-on” Training Workshops for Community-Led Total Sanitation: a Trainer ’ s Training Guide (2010)
- Africa Ahead Training Tools (2020)
- UNICEF Field Notes on Community Approaches to Total Sanitation: Learning from Five Country Programmes (2017)
- Sanitation Approaches: Evidence from Nigeria (2018)
- Tackling Slipage: Frontiers of Sanitation 14 (2019)
- tasa-arvo ja syrjimättömyys (EQND) laajuisissa sanitaatio-ohjelmissa (osa 1/2): sanitaation rajat 10 (2017)
- tukimekanismit tasa-arvon ja syrjimättömyyden vahvistamiseksi maaseudun Sanitaatiossa (osa 2/2): sanitaation rajat 13