, jota kutsutaan myös ”ylilyönniksi”. Ylilyönteihin on liittynyt onnettomuutta (Schwartz, 2004), päätösväsymystä, oletusvaihtoehdon mukaan menemistä sekä valinnan lykkäämistä—päätöksen välttämistä kokonaan, kuten tuotteen ostamatta jättämistä (Iyengar & Lepper, 2000). Monet eri tekijät voivat vaikuttaa havaittuun valinnanvapauden ylikuormitukseen, mukaan lukien vaihtoehtojen ja attribuuttien määrä, aikarajoitukset, päätöksentekovelvollisuus, vaihtoehtojen yhdenmukaistettavuus ja täydentävyys, kuluttajien mieltymysten epävarmuus, muiden tekijöiden ohella (Chernev et al., 2015).
valinnan ylikuormitus voidaan torjua yksinkertaistamalla valinnan määritteitä tai käytettävissä olevien vaihtoehtojen määrää (Johnson et al., 2012). Joidenkin kulutustavaroita koskevien tutkimusten mukaan olisi kuitenkin paradoksaalisesti tarjottava enemmän valinnanvaraa sellaisilla tuotealoilla, joilla ihmisillä on taipumus tuntea itsensä tietämättömiksi (esim. viini), kun taas vähemmän valinnanvaraa olisi tarjottava aloilla, joilla ihmiset tuntevat olevansa asiantuntevia (esim.virvoitusjuomat) (Hadar & Sood, 2014).
Tšernev, A., Böckenholt, U., & Goodman, J. (2015). Choice overload: käsitteellinen katsaus ja meta-analyysi. Journal of Consumer Psychology, 25(2), 333-358.
Hadar, L., & Sood, S. (2014). Kun tieto on motivoivaa: Subjektiivinen tieto ja valinnanvapaus ylikuormittuvat. Psychological Science, 25 (9), 1739-1747.
Iyengar, S., & Lepper, M. (2000). Kun valinta on motivoivaa: Voiko joku haluta liikaa hyvää? Journal of Personality and Social Psychology, 79, 995-1006.
Johnson, E. J., Shu, S. B., Dellaert, B. G. C., Fox, C. R., Goldstein, D. G., Häubl, G., Larrick, R. P., Payne, J. W., Peters, E., Schkade, D., Wansink, B., & Weber, E. U. (2012), Beyond nudges: Tools of a choice architecture, markkinointikirjeet, 23, 487-504.
Schwartz, B. (2004). Valinnan paradoksi: miksi enemmän on vähemmän. New York: Ecco.