Urban Infrastructure: Keeping Economies and People Healthy

hyppy lohkoon:
osuus:

yleiskatsaus

tapamme elää ja mikä tärkeintä, asuinpaikkamme muuttuu nopeasti. Vuonna 1950 kaupungeissa asui 746 miljoonaa ihmistä ympäri maailmaa. Tällä hetkellä heitä on 3,9 miljardia, ja määrän odotetaan kasvavan vielä 2,5 miljardilla vuoteen 2050 mennessä. Maailma on siirtymässä avarasta, vihreästä maalaiselämästä tiivistyneeseen, konkreettiseen kaupunkilaiseen. Lukujen valossa-vain 100 vuodessa kaupunkiemme väkiluku on kasvanut 88 prosenttia – 6,4 miljardiin.

tämä nopea kaupungistuminen asettaa monia haasteita. Yksi kiireellisimmistä on se, miten tarjotaan infrastruktuuriratkaisuja, joilla voidaan selviytyä tästä väestömäärän valtavasta kasvusta keskittyneissä tiloissa aiheutuvasta stressistä. Vakiintuneiden kaupunkien on rakennettava, ylläpidettävä ja parannettava laajoja liikenne -, sähkö -, vesi-ja televiestintäverkkoja pysyäkseen talouskehityksen ja väestönkasvun vaatimusten tasalla. Tämä infrastruktuuri on välttämätön yhteiskuntien kehityksen jatkamiseksi ja elintason parantamiseksi.

liikenne on erityisen monimutkainen kysymys: jos kaupunkien liikenneverkot eivät riitä vastaamaan kysyntään, kaupunkitaloudet ja-yhteiskunnat voivat kärsiä vakavia vaikutuksia kaupunkien toimitusketjun ytimessä, jolloin tällaisten keskittyneiden osaamiskeskusten ja markkinapaikkojen tuomat edut poistuvat. Yli 80 prosenttia maailman BKT: stä tuotetaan kaupunkialueilla, joten kaupunkiemme liikkuminen on elintärkeää talouskasvulle sekä elämänlaadun parantamiselle ja yhteisöjemme vaurauden ja kestävyyden lisäämiselle.

riittämättömän tai puutteellisen infrastruktuurin mahdollisten kielteisten taloudellisten seurausten välttäminen olisi sen vuoksi katsottava ydinliiketoiminnaksi ja yhteiskunnalliseksi huolenaiheeksi, joka edellyttää pitkän aikavälin suunnittelua ja investointeja.

syvyydessä

vuoteen 2050 mennessä lähes 70 prosenttia maailman väestöstä asuu kaupungeissa. Jos hoidetaan hyvin, tämä nopea kaupungistuminen voi tuoda merkittäviä etuja yrityksille, keskittymät lahjakkuutta ja asiakkaita ajaa innovaatioita ja kasvua, samalla nostaa elintasoa miljardien yksilöiden, jotka kutsuvat ”Kaupunki” niiden kotiin.

tällainen laajamittainen kaupungistuminen tuo kuitenkin mukanaan myös merkittäviä haasteita. Vakiintuneiden kaupunkien on parannettava olemassa olevaa, ikääntyvää infrastruktuuriaan pitääkseen ne liikkeellä tänään ja ennakoiden samalla huomisen tarpeet. Uudempien kaupunkien on toimittava nopeasti, ei vain kuroakseen kiinni olemassa olevaa kysyntää, vaan myös suunnitellakseen tulevia tarpeita.

”riippumatta siitä, missä olet-suurkaupungissa tai maaseutukaupungissa – ”infrastruktuuri” on olennainen osa jokapäiväistä elämääsi”, sanoo Aon Infrastructure Solutions-liiketoiminnan johtaja Tariq Taherbhai. ”Käveletpä hiekkatiellä tai ajat moottoritiellä, liikenneverkko yhdistää sinut toisiin, kaupankäyntiin ja työhön. Kun ne systeemit horjuvat, arki kärsii.”Jos kaupungin liikenneinfrastruktuuri ei ole tarkoituksenmukainen, sen lisäksi, että toimitusketjuissa saattaa esiintyä häiriöitä, jotka ovat vakava ongelma yrityksille, on myös häiriöitä jokaisen arjessa.

näiden toimitusketjun tehokkuuteen ja logistiikkaan liittyvien kysymysten lisäksi heikko infrastruktuuri voi myös vaikuttaa erittäin kielteisesti liikkuvuuteen ja siten kokonaistuottavuuteen. Työmatkalaiset jumissa liikenteessä tai myöhässä junissa ja metroissa voivat johtaa työtuntien menetykseen, tuotannon vähenemiseen ja huonoihin terveysvaikutuksiin. Se voi lisätä kykyjen lentoa, kun työntekijät hakevat töitä lähempänä kotia tai vähemmän stressaavilla työmatkoilla. Esimerkiksi Manillan liikenneruuhkien kustannuksiksi on arvioitu 2,4 miljardia pesoa (57 miljoonaa dollaria) päivässä – ja määrä voi kasvaa 6 miljardiin pesoon (142 miljoonaa dollaria) päivässä vuoteen 2030 mennessä. Toisella puolella maapalloa tilanne on samanlainen-pelkästään São Paulossa liikenneruuhkien arvioitiin maksavan vuodessa 17,8 miljardia dollaria menetettynä tuottavuutena, tuhlattuna polttoaineena ja ajoneuvojen päästöjen haitallisina terveysvaikutuksina.

ikääntyvän kaupunkirakenteen haasteet

kehittyneissä talouksissa infrastruktuuria voi olla helppo pitää itsestäänselvyytenä: jotain, joka on aina ollut olemassa ja tulee aina olemaan. Näin ei kuitenkaan välttämättä ole, sillä vuosia jatkunut investointien puute kriittisillä alueilla kuroo nyt maailman maita umpeen. Jos investointien puutteeseen ei puututa, se voi heikentää tulevaa kasvua ja aiheuttaa haasteita miljoonille ihmisille, jotka voivat vaikuttaa yrityksiin, joilla on menetetty työntekijöiden tuottavuus, heikentää kansalaisten elämänlaatua ja jopa aiheuttaa – tai pahentaa – terveysongelmia.

pysyäkseen ennustetun globaalin BKT: n kasvun tahdissa maailma tarvitsee arviolta 57 biljoonaa dollaria infrastruktuuri-investointeja seuraavien 15 vuoden aikana. Euroopan unioni on perustanut 315 miljardin euron (350 miljardin dollarin) Infrastruktuurisijoitusrahaston rahoittaakseen heidän tarpeitaan, kun taas Kiinan johtama Aasian Infrastruktuurisijoituspankki pyrkii tarjoamaan 100 miljardia dollaria heidän tarpeisiinsa. Valitettavasti tämä on vasta raapaisemassa pintaa, sillä globaalin infrastruktuurin rahoitusvajeen arvioidaan olevan noin 1 biljoona dollaria vuodessa.

on haastavaa jättää hetkeksi sivuun tarve uudistaa ja laajentaa infrastruktuuriamme ja jopa ylläpitää nykyistä infrastruktuuria. Monet teollisuusmaiden suurkaupungit ovat riippuvaisia vuosikymmeniä sitten rakennetuista liikenneverkkoista, ja niiden kunnossapito-ja parannusprosessit jatkuvat.

Ajatellaanpa vaikka Washington D. C: n metrojärjestelmää, jonka tiettyjä linjoja on tällä hetkellä suljettu jopa kuusi kuukautta kiireellisten korjaustöiden vuoksi. Vaihtoehtona on töiden tekeminen ruuhka-ajan ulkopuolella, mikä tarkoittaisi, että tulosten aikaansaaminen kestää paljon kauemmin. Lontoon metron viemäröinnin, raiteiden uusimisen, tunnelien korjauksen ja tekniikan parantamisen laajalla urakkasarjalla pyritään lisäämään kapasiteettia 33 prosenttia vuoteen 2023 mennessä – ja töitä tehdään öisin ja viikonloppuisin häiriöiden minimoimiseksi. ”Tällaisiin hankkeisiin liittyy satoja yksittäisiä riskejä, jotka kaikki on tunnistettava, analysoitava ja hallittava asianmukaisesti, jotta hankkeet menestyvät”, Taherbhai sanoo.

vain olemassa olevan liikenneinfrastruktuurin parantaminen ei ole haaste vakiintuneilla kaupunkialueilla – myös uusien reittien lisääminen on ongelmallista. Monien vanhempien kaupunkien katukuviot laadittiin maanpinnan yläpuolella niinä vuosisatoina, joina autoja ja rautateitä ei ollut olemassa. Jotkut alueet joissakin kaupungeissa, erityisesti Euroopassa, ovat suojeltuja historiallisia kohteita, joiden kehitystyölle on asetettu suuria rajoituksia, jotka rajoittavat niiden sopeutumis-ja laajentumiskykyä.

maan alla oleva infrastruktuuri mutkistaa asioita entisestään. Lontoon Crossrailin, parhaillaan rakenteilla olevan maanalaisen rautatielinjan, arvioidaan maksavan 14,8 miljardia puntaa (19,7 miljardia dollaria), ja 10 000 ihmistä työskentelee 40 rakennustyömaalla. Valmistuttuaan se lisää kaupungin alle 42 kilometriä uusia tunneleita, jotka on integroitu olemassa oleviin linjoihin ja asemiin. Maanalaisten tunnelien, putkien ja kaapeliverkostojen sekä arkeologisten kohteiden suunnistaminen on kuitenkin osoittautunut erittäin haastavaksi. Hankkeen suunnittelun ja kustannuksen monimutkaisuuden vuoksi Crossrailia ehdotettiin ensimmäisen kerran vuonna 1974, mutta työt aloitettiin vasta vuonna 2009, ja sen on määrä avautua vasta vuonna 2019.

ongelmat, jotka liittyvät uusien parannusten tai järjestelmien integroimiseen olemassa olevaan infrastruktuuriin, ovat monimutkaisia ja vaativat huomattavia aikainvestointeja, suunnittelua ja rahaa sen varmistamiseksi, että olennaiset palvelut voidaan säilyttää suurten insinööritöiden rinnalla. Lisäksi uusia hankkeita ovat vaikeuttaneet finanssikriisin jälkeiset julkisen sektorin talousarvioihin kohdistuvat rajoitukset, joten vaihtoehtoisten rahoitusmallien löytäminen voi osoittautua elintärkeäksi niiden onnistumiselle.

kaupunkien yhdistäminen kasvuun

nykyaikaisen liikenteen haasteena ei ole vain se, mitä tapahtuu kaupungin rajojen sisällä. Aivan yhtä tärkeää on yhdistää suuret kaupunkikeskukset taloudellisen toiminnan helpottamiseksi-samoin kuin varmistaa, että elintärkeät toimitukset riittävät laajenevaan kaupunkiväestöön ja liike-elämään. YK: n World Cities Report 2016 kuvailee Kiinan talouden noususuhdannetta ”lähes täysin kaupunkipohjaiseksi, ja sen kaupungit kukoistavat investoinneilla, infrastruktuurilla, innovaatioilla ja kilpailuvoimalla… Aasian kaupungeista on tullut kriittisiä solmukohtia globaalin kasautumisen ja alueellisen kehityksen järjestelmässä.”

Kiinan ja muiden kehittyvien talouksien osalta toimitusketjun tehokkuuden varmistaminen on olennaista vientiin perustuvan kasvun jatkumiselle. Kiinan talouden hidastuessa raaka-aineiden, komponenttien ja tuotteiden nopea kuljettaminen on yhä tärkeämpää. Aivan kuten mikään yritys ei voi menestyä, jos se ei pääse käsiksi tarvitsemiinsa tarvikkeisiin ja asiakkaisiin, eivät myöskään nykypäivän nopeasti kasvavat kaupungit menesty ilman luotettavia yhteyksiä raaka-aineiden lähteisiin ja markkinoihin. Investoimalla parempaan infrastruktuuriin Kiina voi ”paitsi turvata toimitusketjut, myös saada paremman ja suoremman pääsyn markkinoille”, sanoo Aon Risk Solutionsin Pohjois-Aasian toimitusjohtaja Owen Belman.

kaupunkien talouskasvun mahdollisuuksien maksimoimiseksi on tärkeää investoida kaupunkien ulkopuolisiin toimitusketjureitteihin, liikenneyhteydet mukaan luettuina. Siinä Kiinan ”One Belt One Road” – hanke on ehkä kunnianhimoisin, mitä maailmassa on koskaan nähty. Tällöin rakennetaan teitä, rautateitä, satamia ja muita liikennejärjestelmiä, jotka yhdistävät aasian suurkaupungit Lähi-idän ja Euroopan kaupunkeihin.

”ohjelman laajuutta ei voi liioitella”, Belman sanoo. ”Se kattaa 65 maata ja vaikuttaa yli 4 miljardiin ihmiseen. Sen on voitettava vaikeat luonnonolot vuoristoalueilta aavikoille sekä nykyiset alueelliset ja alueelliset kiistat, sisäinen poliittinen kuohunta ja mahdollinen terroristitoiminta.”Huolimatta näistä haasteista, viralliset luvut viittaavat noin 900 kaupat ovat käynnissä, arvoltaan noin $890 miljardia, Kiina aikoo investoida $4 biljoonaa yhteensä. The Economist-lehti on sitä vastoin todennut, että Marshall-apu, jonka ansiona pidetään Euroopan talouksien elvyttämistä toisen maailmansodan jälkeen, oli arvoltaan vain 130 miljardia dollaria nykyisissä dollareissa.

pitkäaikaisten investointien tarve

olipa kyse liikenneyhteyksien, liikkuvuuden, liitettävyyden ja toimitusketjun logistiikan parantamiseen tähtäävien uusien hankkeiden rahoittamisesta tai ikääntyvien järjestelmien päivittämisestä vastaaviin tarpeisiin, merkittävä pitkän aikavälin suunnittelu ja investoinnit ovat elintärkeitä kaupunkien auttamiseksi kehittymään tulevaisuuden tarpeisiin.

mutta vuodesta 2008 lähtien infrastruktuuriin tehdyt investoinnit ovat jääneet uhkaavasti jälkeen julkisen talouden ahtauden, pankkien investointihalukkuuden vähenemisen ja maailmanlaajuisten markkinoiden likviditeetin vähenemisen vuoksi.

”infrastruktuurihankkeiden monimutkaisuus vaatii pitkän aikavälin perspektiiviä”, sanoo Aon Securities-yhtiön toimitusjohtaja Paul Schultz. Omaisuusluokkana infrastruktuurisijoittamisen suosio kasvaa eläkerahastoissa ja vakuutusyhtiöissä, jotka hakevat sijoituksille pidempiaikaista tuottoa.”Infrastruktuuriomaisuus, josta monissa tapauksissa tehdään sopimus vähintään 30 vuodeksi, tarjoaa ennustettavaa, vakaata tuottoa”, Schultz sanoo.

koska lainakustannukset ovat nykyisin suhteellisen alhaiset, julkinen rahoitus on edelleen keskeisessä asemassa infrastruktuurivajeen korjaamisessa, erityisesti suuririskisissä hankkeissa, kuten suurten nopeuksien rautatieverkoissa, mutta hallitusten on kaikkialla maailmassa tuettava entistä enemmän yksityisen sektorin investointeja.

Schultz selittää: ”institutionaaliset sijoittajat haluavat markkinoilla paikata aukon.”LaGuardian terminaalin laajennus ylimerkittiin 10 kertaa markkinoilla. Nyt on maailman maiden aika päättää, miten hyödyntää investointikysyntää julkisen infrastruktuurin parantamiseksi.”

kaupungistuvan väestön muuttuviin tarpeisiin vastaamisen lisäksi yksi nopean kaupungistumisen tuloksista voi olla keskitetymmän ja keskitetymmän lähestymistavan helpottaminen infrastruktuuri-investointeihin. Hyvin lähestyttäessä infrastruktuuri-investointien riskejä ja tuottoja hallitaan paremmin ja ne vauhdittavat talouskasvua. Tämän pitäisi puolestaan kannustaa lisäinvestointeja ja luoda myönteinen kehitys-ja parannuskierre.

ikääntyvä infrastruktuuri ja nopea kaupungistuminen aiheuttavat monia haasteita – mutta myös paljon mahdollisuuksia. Jo pelkkä tarve merkitsee sitä, että tarvitaan uusia, luovia lähestymistapoja kehitykseen ja rahoitukseen, mikä puolestaan johtaa tehokkaampiin, tuottavampiin ja terveempiin kaupunkeihin – ja ihmisiin – ympäri maailmaa.

Puhepisteet

”kaupunkialueiden hallinnasta on tullut yksi 2000-luvun tärkeimmistä kehityshaasteista. Onnistumisemme tai epäonnistumisemme kestävien kaupunkien rakentamisessa on merkittävä tekijä YK: n vuoden 2015 jälkeisen kehitysohjelman onnistumisessa.”- John Wilmoth, johtaja, UN DESA ’ s Population Division

”kaupungistuminen ja kasvu kulkevat käsi kädessä, eikä kukaan voi kieltää, etteikö kaupungistuminen olisi välttämätöntä sosioekonomiselle muutokselle, vaurauden synnylle, hyvinvoinnille ja kehitykselle.”- Joan Clos, YK: n Habitat-osaston alipääsihteeri

”infrastruktuurin” käyttäytymisen ” parempi ymmärtäminen voi auttaa meitä mukauttamaan omaisuudenhoitomme kiireisen ja taloudellisesti tärkeän kaupungin kuljetustarpeisiin innovatiivisella, kestävämmällä ja kustannustehokkaammalla tavalla. Kun tiedämme paremmin, mitä laitteistot tekevät, voimme optimoida toimintavarmuuden ja minimoida häiriötä aiheuttavien huoltotoimenpiteiden tarpeen.”– Keith Bowers, Principal Tunnel Engineer, London Underground, Transport for London

Further Reading

  • valjastetaan kaupungistumisen mahdollisuudet – The Jakarta Post, June 17, 2016
  • Smart Infrastructure Is The Key To Sustainable Development – The Guardian, May 10, 2016
  • China Eyes $724 liikenneinvestointien miljardi kolmen seuraavan vuoden aikana – Reuters, May 11, 2016
  • EU pyrkii kuromaan umpeen liikenteen investointivajeen ja piristämään Euroopan taloutta – Euroopan komissio, June 17, kesäkuu 2016
  • the train That Saved Denver-Politico, May 19, 2016
  • Aon Infrastructure Solutions-uusimmat julkaisut

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.