American Academy of Orofacial Pain. TMD-oireita. 2004; 16.12. .
Drangsholt M, L. LeResche. Temporomandibulaarinen Häiriö Kipu. In: Task Force on Epidemiology of the International Association for the Study of Pain (IASP), toim. Kivun epidemiologia. Seattle: IASP Press; 1999: 203-233.
Von Korff M, Ormel J, Keefe FJ, Dworkin SF. Kroonisen kivun vaikeusasteen arviointi. Tuska. 1992;50(2):133-149.
Carey TS, Evans AT, Hadler NM, et al. Akuutti vaikea alaselkäkipu. Väestöpohjainen tutkimus levinneisyydestä ja hoitohakuisuudesta. Selkärangan. 1996;21(3):339-344.
Glaros AG, Lausten L. Temporomandibular Disorders, julkaisussa: Schwartz MS, Andrasik F, toim. Biofeedback: a Practitioner ’ s Guide. 3.toim. New York, NY: The Guilford Press; 2003: 349-368.
Gremillion HA. Temporomandibulaaristen häiriöiden ja orofacial pain esiintyvyys ja etiologia. Tex Dent J. 2000; 117(7): 30-39.
Brotman SG. Hallittu Terveydenhuolto ja poskipään kipu. Dent Clin North Am. 1997;41(2):297-307.
Von Korff M, lin EH, Fenton JJ, Saunders K. kipupotilaiden terveydenhuollon käytön taajuus ja prioriteetti. Clin J Pain. 2007;23(5):400-408.
Chiles JA, Lambert MJ, Hatch AL. The impact of psychological interventions on medical cost offset: a meta-analytic review. Clin Psych: Sci Pract. 1999. 6(2):204-220.
Stohler CS, Zarb GA. On the management of temporomandibular disorders: A Please for a low-tech, high-prudence Therapy approach. 1999l;13(4):255-261.
Turk DC, Gatchel RJ. Psychological Approaches to Pain Management: a Practitioner ’ s Handbook. New York, NY: The Guilford Press: 2002.
Dworkin S. Behavioral characteristics of chronic temporomandibular disorders: diagnosis and assessment. In: Sessle BJ, Bryant PS, Dionne RA, toim. Temporomandibulaariset häiriöt ja niihin liittyvät kiputilat. Seattle: IASP Press: 1995.
Von Korff M. Health services research and temporormandibular pain. In: Sessle BJ, Bryant PS, Dionne RA, toim. Temporomandibulaariset häiriöt ja niihin liittyvät kiputilat. Seattle: IASP Press: 1995.
Rogerson MD, Gatchel RJ, Bierner SM. Kustannushyötyanalyysi tieteidenvälisestä varhaisesta interventiosta verrattuna hoitoon kuten tavallista korkean riskin akuuttia alaselkäkipua sairastaville potilaille. Kipuprakti. 2010;10(5):382-395.
Mishra KD, Gatchel RJ, Gardea MA. Kolmen kognitiivis-behavioraalisen hoitomallin suhteellinen teho temporomandibulaarisiin häiriöihin. J Behav Med. 2000;23(3):293-309.
Epker J, Gatchel RJ, Ellis E 3. Tarkka malli TMD-ajankohdan ennustamiseen: Käytännön sovellukset kliinisissä asetuksissa. J Am Dent Assoc. 1999;130(10):1470-1475.
Dworkin SF, LeResche L. Research diagnostic criteria for temporomandibular disorders: review, criteria, examininations and specifications, critique. J Craniomandibular Dis. 1992;6(4):301-355.
Gatchel RJ, Stowell AW, Wildenstein L, Riggs R, Ellis E 3rd. Varhaisen intervention teho potilailla, joilla on akuutti TMD: hen liittyvä kipu: vuoden mittainen päätetutkimus. J Am Dent Assoc. 2006;137(3):339-347.
Stowell AW, Gatchel RJ, Wildenstein L. cost-effectiveness of treatments for temporomandibular disorders: biopsychosocial intervention versus treatment as usual. J Am Dent Assoc. 2007;138(2):202-208.
Robinson K. varhaisen biopsykososiaalisen intervention tehokkuus potilailla, joilla on akuutti TMD: hen liittyvä kipu: pitkäaikainen seurantatutkimus. Dallas, TX: University of Texas Southwestern Medical Center at Dallas; 2007.
Morley S, Eccleston C, Williams A. Systemaattinen katsaus ja meta-analyysi satunnaistetuista kontrolloiduista tutkimuksista kognitiivisen käyttäytymisen terapiassa ja käyttäytymisterapiassa krooniseen kipuun aikuisilla, pois lukien päänsärky. Tuska. 1999;80(1-2):1-13.
Gatchel RJ, Oordt MS. Clinical Health Psychology and Primary Care: Practical Advice and Clinical Guidance for Successful Collaboration. Washington, DC: American Psychological Association; 2009.
Vlaeyen JW, Morley S. Cognitive-behavioral treatments for chronic pain: what works for whom? Clin J Pain. 2005;21(1):1-8.
Truelove E, Huggins KH, Mancl L, Dworkin SF. The efficacy of traditional, low cost, and nonsplint therapies for temporomandibular disorder: a randomized controlled trial. J Am Dent Assoc. 2006;137(8):1099-1107.
Dworkin SF, Turner JA, Mancl L, et al. Satunnaistettu kliininen tutkimus räätälöidystä kattavasta hoito-ohjelmasta temporomandibulaarisiin häiriöihin. J Orofac Pain. 2002;16(4):259-276.
Turner JA, Mancl L, Aaron LA. Lyhyen ja pitkän aikavälin tehokkuus lyhyen kognitiivis-behavioraalinen hoito potilailla, joilla on krooninen temporomandibular disorder pain: satunnaistettu, kontrolloitu tutkimus. Tuska. 2006;121(3):181-194.
Dersh J, Polatin PB, Leeman G, Gatchel RJ. Hallinta toissijainen voitto ja tappio medicolegal asetukset: vahvuudet ja heikkoudet. J Occup Rehabil. 2004;14(4):267-279.
Fishbain DA, Rosomoff HL, Cutler RB, Rosomoff RS. Secondary gain concept: a review of the scientific evidence. Clin J Pain. 1995;11(1):6-21.
Dansak DA. Sairauden kolmannen asteen hyödystä. Compr Psychiatry. 1973;14(6):523-534.
Dersh J, Gatchel RJ, Kishino N. tertiäärisen Gainin rooli kipukyvyttömyydessä. Pract Pain Manag. 2005;5(6):13-28.
Linton SJ. Varhaiset interventiot riskipotilaille, joilla on selkäydinkipua. In: Schultz IZ, Gatchel RJ, toim. Handbook of Complex Occupational Disability Claims: Early Risk Identification, Intervention and Prevention. New York, NY: Springer; 2005.