tarhatun turskan tautien ehkäiseminen-Fiskeriforskning-toimesta – oli pitkään tarhatun turskan vakavin bakteeritauti, mutta nyt myös muut taudit aiheuttavat merkittävää kuolleisuutta.
tautiepidemioiden ehkäisemiseksi tehdään laajaa tutkimusta. Tehokkaiden rokotteiden kehittäminen edellyttää pitkäjänteistä tutkimusta, ja se on ratkaisevan tärkeää, jotta voimme menestyä turskan kanssa viljeltynä lajina.
tehokkaat rokotteet ovat tärkein suoja sairauksien ja infektioiden leviämisen ehkäisemiseksi ja antibioottien käytön minimoimiseksi.
rokotteen parantaminen vibrioosia vastaan
Klassinen vibriosi on ollut ongelma turskankasvatuksen ensimmäisistä päivistä lähtien, ja sen aiheuttavat useat vibrioosibakteerin muunnokset Vibrio anguillarum. Nykyisin suurin osa Norjan tarhatusta turskasta rokotetaan turskalle kehitetyillä vibrioosirokotteilla, mikä on vähentänyt tautitapausten määrää huomattavasti.
fiskeriforskning on tutkinut yhteistyössä Norjan Kalastustieteellisen korkeakoulun ja rokotteiden valmistajan PHARMAQIN kanssa, kuinka aikaisin turskanpoikaset voidaan rokottaa parhaan mahdollisen suojan saavuttamiseksi ja kuinka kauan suoja kestää. Tämän työn tuloksena valmistaja voi nyt suositella parannettua rokotestrategiaa.
kuitenkin vuosina 2004-2005 raportoitiin useita klassisen vibrioosin taudinpurkauksia rokotetussa turskassa. Tähän voi olla useita syitä, esim. sairailla, rokotetuilla kaloilla on osoitettu olevan muitakin kuin rokotteisiin sisältyviä vibrioosibakteerin isolaatteja.
” tutkimme yhteistyössä PHARMAQIN kanssa, voidaanko vibrioosirokotetta parantaa ottamalla mukaan myös uudet isolaatit. Arvioimme myös, voidaanko uusilla formulaatioilla antaa pitkäaikainen suoja meren vibrioosia vastaan”, sanoo tutkija Vera Lund fiskeriforskningistä.
Kolmentyyppistä furunkuloosia
epätyypillistä furunkuloosia todennettiin ensimmäistä kertaa muutama vuosi sitten tarhatussa turskassa Norjassa. Sen jälkeen tautia on raportoitu yhä useammalla rannikolla sijaitsevalla kalanviljelylaitoksella. Tähän mennessä sairaaseen turskaan on rekisteröity kolme erilaista furunkuloosi-bakteerin muunnosta, epätyypillinen Aeromonas salmonicida, ja yksi muunnoksista näyttää vallitsevan kalanviljelylaitoksissa Norjassa ja Islannissa.
kokeelliset testit ovat osoittaneet, että lohelle kehitetty furunkuloosirokote ei anna turskalle tyydyttävää suojaa yleisintä muunnosta vastaan. ”Tieto bakteerin varianttien yhtäläisyyksistä ja eroista on siksi tärkeää turskan epätyypillistä furunkuloosia vastaan kehitettävän rokotteen kannalta”, Lund sanoo.
virustaudit ei vielä ole ongelma
tietojemme mukaan virustauteja kuten IPN (tarttuva haimakuolio) ja VNN (viruksen hermokuolio) ei ole vielä raportoitu Turskankasvatuksessa Norjassa. IPN-virusta on todettu vain täysikasvuisissa luonnonvaraisissa turskissa ilman taudin merkkejä, mutta VNN-tautitapauksia on jo raportoitu turskassa Skotlannissa, Kanadassa ja Yhdysvalloissa, ja ne ovat kasvava ongelma. Olemme siksi tehneet useita haastekokeita selvittääksemme, kuinka suuren riskin muista Norjan merilajeista löydetyt virukset voivat muodostaa viljellylle turskalle eri elämänvaiheissa”, sanoo vanhempi tutkija Ann-Inger Sommer fiskeriforskningistä.
yleensä pienimmät turskan toukat ovat alttiimpia virusten aiheuttamille tautiepidemioille. Norjassa luonnonvaraisesta turskasta ja viljellystä ruijanpallaksesta saadulla IPN-viruksella tehdyt haastetestit johtivat tauteihin ja kuolleisuuteen pienissä turskan toukissa (0,3 grammaa), kun taas hieman suuremmissa turskissa oli virustartunta ilman kuolleisuutta. Sama IPN-virus, joka kokeellisessa altistuksessa aiheuttaa suurta kuolleisuutta smoltin jälkeisissä lohissa, ei kuitenkaan aiheuttanut rekisteröitävää kuolleisuutta pienimmissä turskan toukissa, joten se näyttää olevan vähemmän vaarallinen turskalle.
olemme myös osoittaneet, että Norjassa VNN-epidemioita aiheuttanut nodavirus on aiheuttanut kuolleisuutta turskan toukissa, kun niitä on kokeellisesti tartutettu.
Haastemallit
tutkimalla turskan alttiutta viruksille ja bakteereille olemme pystyneet kehittämään sopivia haastemalleja joihinkin turskan nykyisiin sairauksiin. Nämä ovat välttämättömiä välineitä, jotta voidaan tutkia muun muassa kokeellisten rokotteiden vaikutuksia.
tulokset on esitetty pääasiassa kahdessa yhteishankkeessa, jotka on toteutettu Norwegian College of Fisheries Sciencen apulaisprofessori Merete B. Schrderin ja Fiskeriforskningin välillä.
hankkeita rahoittavat Innovasjon Norge, Norges forskningsrd ja PHARMAQ AS
Fiskeriforskningin yhteyshenkilöt: tutkija Vera Lund ja vanhempi tutkija Ann-Inger Sommer.
Lähde: Fiskeriforskning-Maaliskuu 2006