vuonna 1927 vesillelaskettu Cap Arcona oli Etelä-Amerikan suurin saksalainen laiva.
vuonna 1940 Cap Arcona otettiin Saksan laivaston Kriegsmarinen haltuun, maalattiin yleisharmaaksi ja sitä käytettiin Itämerellä majoitusaluksena Gdyniassa Puolassa.
vuonna 1942 häntä käytettiin tuhoon tuomitun Titanicin sijaisena katastrofin saksalaisessa elokuvaversiossa. Tammikuuta 1945 Kriegsmarine otti aluksen uudelleen käyttöön operaatio Hannibalissa, jossa se sai tehtäväkseen kuljettaa 25 795 saksalaista sotilasta ja siviiliä Itä-Preussista Länsi-Saksaan.
suuri video SS Cap Arcona …
nämä matkat tehtiin hyvin vaarallisiksi miinoilla ja Neuvostoliiton sukellusveneillä. Neuvostoliittolainen sukellusvene S-13 torpedoi 30.tammikuuta MV Wilhelm Gustloffin, jonka kyydissä oli yhteensä 10 582 matkustajaa ja miehistö, ja upposi neljässäkymmenessä minuutissa. Arviolta 9 400 kuoli. Varhain aamulla 11. helmikuuta sama sukellusvene S-13 torpedoi 14 666 tonnin SS-kenraali von Steubenin matkalla Kööpenhaminaan mukanaan sotilas-ja siviilimatkustajia. 3 500 menetettiin.
20. helmikuuta Cap Arconan kapteeni Johannes Gertz ampui itsensä hytissään Kööpenhaminassa sen sijaan, että olisi kohdannut uuden paluumatkan Gdyniaan.
30. maaliskuuta 1945 Cap Arcona päätti kolmannen ja viimeisen matkansa Puolasta ja Kööpenhaminasta mukanaan 9 000 sotilasta ja pakolaista, mutta sen turbiinit kuluivat täysin loppuun. Ne korjattiin vain osittain ja hänen kaukomatkapäivänsä olivat ohi. Alus poistettiin palveluksesta, se palautettiin omistajilleen Hamburg-Südille ja määrättiin Kööpenhaminan satamasta Neustadtin lahdelle.
huhtikuun lopulla 1945 saksalaiset kokosivat Lyypekin lahdelle pienen laivueen, johon kuuluivat linjalaivat Cap Arcona ja SS Deutschland sekä pienemmät alukset Thielbek ja Athen. Koska ohjausmoottorit olivat poissa Thielbekistä ja Turbiinit poissa Cap Arconasta, athenilla siirrettiin vankeja Lyypekistä suurempiin laivoihin ja laivojen välillä.
3. toukokuuta 1945, kolme päivää Hitlerin itsemurhan jälkeen ja vain päivää ennen Luoteis-Saksan Lüneburg Heathissa olevien saksalaisten joukkojen ehdotonta antautumista Sotamarsalkka Montgomerylle, Cap Arcona, Thielbek ja matkustaja-alus Deutschland (mahdollisesti muutettu sairaalalaivaksi, mutta ei merkitty sellaiseksi) joutuivat 2.taktisten ilmavoimien 83 ryhmän ilmavoimien Yleishyökkäysten kohteeksi Itämerellä.
koneet kuuluivat No. 184 laivueeseen, No. 193 laivueeseen, No. 263 laivueeseen, No. 197 laivueeseen RAF: ään ja No. 198 laivueeseen. Neljän 20 mm tykin lisäksi nämä Hawker Typhoon Mark 1b-hävittäjäpommittajat kantoivat kahdeksan he High Explosive ”60 lb” RP – 3 ohjaamatonta rakettia tai kaksi 500 lb (230 kg) pommia.
hyökkäävien joukkojen lentäjät kertoivat, etteivät he tienneet laivojen olevan täynnä leireiltä selvinneitä vankeja. Joidenkin lähteiden mukaan brittijoukot tiesivät miehittäjistä, mutta eivät välittäneet tietoja eteenpäin. Iskua tilanneiden RAF: n komentajien kerrotaan luulleen, että alukset kuljettivat pakenevia SS-upseereita, jotka mahdollisesti pakenivat Saksan hallitsemaan Norjaan ränsistyneen hylyn kanssa.
suurin osa SS-vartijoista pystyi hyppäämään yli laidan Cap Arconasta, ja huhujen mukaan veden lämpötilasta vain 7°c huolimatta he ampuivat kiireesti pakoa yrittäneitä vankeja.
Cap Arconan miehistönjäseniä ja vartijoita pelastamaan lähetetyt saksalaiset troolarit onnistuivat pelastamaan 16 merimiestä, 400 SS-miestä ja 20 SS-naista. Suurin osa troolareille pyrkineistä vangeista hakattiin takaisin, kun taas rantaan päässeet ammuttiin alas.
ne vangit, jotka onnistuivat uimaan rantaan, joutuivat pääasiassa SS: n ampumiksi. Vain 350 niistä 4500 entisestä keskitysleirivangista, jotka olivat olleet Cap Arconalla, selvisi hengissä.
RAF: n lentäjä Allan Wyse No. 193-laivueesta muisteli myöhemmin: ”käytimme tykkitulta vedessä oleviin chapseihin . . . ammuimme niitä 20 mm tykeillä vedessä. Kauhea asia, mutta meidän käskettiin tehdä se ja me teimme sen. Se on sotaa.”
vaurioitui pahoin ja syttyi tuleen, Cap Arcona lopulta kaatui. Kuolonuhrien määräksi arvioitiin 5 000 ihmistä. USAAF:n 161.taktisen Tiedustelulentolaivueen F-6 Mustang (kuva-tiedusteluversio P-51: stä) otti kuvia palavista aluksista, jotka oli listattu Deutschlandiksi, Thielbekiksi ja Cap Arconaksi, sekä erittäin kylmässä Itämeressä, noin 7 °c (44.6 °F), jotka olivat uineet hyvin kylmässä Itämeressä.
4. toukokuuta 1945 Brittiläinen tiedustelukone otti kuvia kahdesta hylystä, Thielbekistä ja Cap Arconasta, Neustadtin Lahden ollessa matala. Cap Arconan kaatunut hulk ajautui myöhemmin rantaan, ja rantautunut hylky romutettiin vuonna 1949. Viikkojen ajan iskun jälkeen uhrien ruumiit huuhtoutuivat rantaan, jonne ne kerättiin ja haudattiin joukkohautoihin Neustadtissa Holsteinissa, Scharbeutzissa ja Timmendorfer Strandissa. Luurankojen osia huuhtoutui rantaan seuraavien kolmenkymmenen vuoden aikana, kunnes viimeinen löytö tehtiin vuonna 1971.
täydelliset tiedot traagisesta katastrofista löytyy CAP ARCONASTA klikkaamalla tästä…