tutkimusrakenne ja väestö
tämä 10-vuotinen seurantatutkimus tehtiin Århusin yliopistollisessa sairaalassa Aarhusin lääni, Tanska. Piirikunnan väkiluku on noin 650 000 (12% Tanskan väestöstä). Århusin yliopistollisessa sairaalassa on piirikunnan suurimmat gastroenterologian ja kirurgian osastot, ja siellä suoritetaan suurin osa piirikunnan ylävartalon tähystyksistä. Saimme tietoja kaikista potilaista, joille tehtiin ylä-endoskopia sairaalassa 1.tammikuuta 1992 ja 31. joulukuuta 1993 välisenä aikana, ja 10 vuoden seurantajakso kesti 31. joulukuuta 2003 saakka.
rekisterien välinen yhteys
kaikkien tässä tutkimuksessa käytettyjen rekisterien tietueet sisältävät Tanskan Siviilirekisterijärjestelmän yksilöllisen 10-numeroisen siviilirekisterinumeron, joka annetaan kaikille Tanskan kansalaisille syntyessään . Siviilirekisterinumeron käyttö mahdollistaa kelvollisen yhteyden rekisterien välillä.
UCEP-potilaat
Århusin yliopistollisen sairaalan Tähystysrekisteri sisältää sekä paperiset tiedostot että sähköiset potilastiedot kaikista potilaista, joille on tehty ylemmän tähystysleikkaus vuodesta 1976 lähtien. Vuodesta 1977 lähtien sähköistä rekisteriä on ylläpitänyt sairaalan hallinnollinen Potilasrekisteri. Jokainen rekisteri sisältää tiedot potilaan siviilirekisterinumerosta, kotiuttamisen ja kotiuttamisen päivämääristä, suoritettujen toimenpiteiden päivämääristä ja tyypistä sekä lääkäreiden koodaamista diagnooseista kansainvälisen tautiluokituksen (ICD) mukaisesti. ICD-8-koodeja käytettiin vuosina 1977-1993 ja sen jälkeen ICD-10-koodeja (ICD-9 ei koskaan ollut käytössä Tanskassa) . Paperiset potilastiedot koostuvat lähetteistä (lähes 90% potilaista kutsutaan yleislääkäreiltä avohoitopotilaiksi) ja tähystystiedoista, jotka ovat toimenpiteen suorittaneen lääkärin kirjoittamia. Jälkimmäisiä ovat tiedot oireiden esiintymisestä (toimenpiteen indikaatio), tähystyksen aikana tehdyt diagnoosit, otetut koepalat ja kuvaus myöhemmistä patologisista löydöksistä. Nämä tiedot on sekä standardoitu tarkistuslistan avulla että kuvattu vapaamuotoisesti. Yleislääkäreiden lähetteitä ei ole standardoitu, vaan ne sisältävät lähinnä tietoa potilaan historiasta ja oireista. Selvitimme potilaiden oireet sekä tähystyspöytäkirjoista että läheteilmoituksista, ja valtaosalle potilaista näiden kahden lähteen kuvaukset oireilusta olivat yhtäpitäviä. Yksi tutkimuslääkäreistä (EMM) koodasi ja syötti paperisista potilastiedoista tietoja sähköiseen tutkimustietokantaan.
ylemmän tähystystutkimuksen suorittaneet lääkärit eivät osallistuneet tutkimuksen tietojen arviointiin, tutkimukseen valittujen potilaiden valintaan, tutkimusanalyyseihin eivätkä tutkimuksen tulosten tulkintaan.
rekrytointijakson aikana tunnistimme 1799 potilasta, joille tehtiin ensimmäistä kertaa normaali ylemmän endoskopia. Nämä potilaat luokiteltiin oireidensa mukaan neljään ryhmään: A) vain rintakehän/epigastrisen kivun, B) refluksinkaltaiset oireet (esim.närästys ja/tai happamat refluksit), C) ei rintakehän/epigastrisen kivun eikä refluksinkaltaisten oireiden ja D) sekä rintakehän/epigastrisen kivun että refluksinkaltaiset oireet. Alaheimo koostui ensimmäisestä ryhmästä: 410 (23%) potilasta, joilla oli vain rinta-/epigastrista kipua ja joille tehtiin ensimmäistä kertaa normaali ylä-endoskopia. Siksi jätimme ulkopuolelle potilaat, joilla on oireita, kuten määritelty/määrittelemätön dyspepsia, närästys ja / tai happamat refluksit tai muita oireita, jotka on lueteltu tähystyspöytäkirjassa ja läheteilmoituksessa. Tutkimuksemme subkoohort potilailla, joilla on vain rinnassa / epigastrinen kipu ja ensimmäistä kertaa normaali ylempi endoskopia määriteltiin ja valittiin priori .
yhdistettyämme Tanskan valtakunnalliseen sairaaloiden Vastuuvapausrekisteriin (HDR) tunnistimme potilaat, joilla oli iskeemisen sydänsairauden (IHD) (sydäninfarkti, angina pectoris ja/tai sydämen vajaatoiminta) vastuuvapausdiagnoosit ennen ylemmän tähystysajankohtaa, koodattuna liitteessä 1 olevien ICD-diagnoosien mukaan. HDR, joka perustettiin vuonna 1977, seuraa sähköisesti kaikkia muita kuin psykiatrisia sairaalahoitoja kaikkialla Tanskassa, mukaan lukien sisäänpääsy-ja kotiutuspäivät, suoritetut toimenpiteet ja jopa 20 kotiutumisdiagnoosia, jotka lääkärit ovat koodanneet kotiutushetkellä. Mukana oli tietoja myös avohoitopotilaista vuodelta 1995. Jätimme ulkopuolelle 24 potilasta, joilla oli IHD: n kotiutusdiagnoosi ennen ylemmän tähystysajankohtaa. Loput 386 potilasta muodostivat tutkimuksen kohortin UCEP-potilaista, jotka saattavat muistuttaa ylempiä Fgid-potilaita . Tutkimuksen kohortti oli samanlainen kuin kahdessa äskettäin julkaistussa tutkimuksessa, jossa käsiteltiin muita ennustavia tuloksia UCEP-potilailla .
Väestökontrollit
jokaista UCEP-potilasta kohden Aarhusin läänissä asuvat kontrollit yksilöitiin Väestörekisterijärjestelmästä ja iän ja sukupuolen perusteella (n = 4100). Kontrollit valittiin vastaavan potilaan normaalin ylemmän endoskopian ensikertapäivänä (indeksipäivämäärä). Tilastollisen tarkkuuden saavuttamiseksi valittiin satunnaisesti kymmenen kontrollia UCEP-potilasta kohti . HDR: n tietojen perusteella jätettiin pois 67 kontrollia, joilla oli IHD: n vastuuvapausdiagnoosi ennen indeksipäivää. Loput 3 793 kontrollia otettiin mukaan analyyseihin .
TERVEYSSAIRAUDEN riski ja kuolleisuus
TIEDOT TERVEYSSAIRAUKSIIN joutumisesta (määriteltynä sydäninfarktin, angina pectoriksen ja/tai sydämen vajaatoiminnan kotiutumisdiagnoosina) 10 vuoden seurannan aikana saatiin HDR: stä. Kuolleisuus selvitettiin Väestörekisterijärjestelmästä, joka seuraa Tanskan kansalaisten syntymiä, kuolemia ja Muuttoja. Lisäksi Tanskan Kuolemansyyrekisteristä saatavilla olevissa kuolintodistuksissa annettiin tietoja syykohtaisesta kuolleisuudesta 31. joulukuuta 2003 saakka. Vuodesta 1970 lähtien kuolintodistuksissa on ollut tietoja kuolinsyystä ja-tavasta (luonnollinen kuolema, tapaturma, itsemurha tai tuntematon) 100 prosentille kuolleista tanskalaisista. Koska harva potilas ja verrokki kuoli luonnottomiin syihin, emme ottaneet analyyseissämme huomioon kuolintapaa.
ucep-potilasryhmässämme keskityimme seitsemään yleisimpään kuolemansyyhyn normaalin tähystysajankohdan jälkeen: IHD, keuhkokuume, aivohalvaus, arterioskleroosi (ilman IHD: tä tai aivohalvausta), keuhkosyöpä, alkoholiriippuvuus ja keuhkoahtaumatauti.
sekoittavat tekijät
HDR-tietoja käytettiin laskemaan rinnakkaissidenssiindeksin pisteet-Charlsonin indeksi-jokaisesta UCEP-potilaasta ja kontrollista . Charlson Index-indeksi, joka kattaa 19 pääasiallista tautiluokkaa painotettuna niiden ennustavan vaikutuksen mukaan potilaan eloonjäämiseen, on mukautettu käytettäväksi sairaaloiden kotiutusrekisteritietojen kanssa. Laskimme indeksin perustuen diagnooseihin, jotka on kirjattu kaikissa aiemmissa sairaalahoidoissa vuodesta 1977 lähtien. Käytimme alkoholiin ja tupakointiin liittyvien sairauksien päästödiagnooseja alkoholin väärinkäytön ja tupakoinnin estämiseen (ICD – koodit liitteessä 1) . Alkoholiin ja tupakointiin liittyvät diagnoosit jätettiin indeksistä pois, jotta näistä sairauksista aiheutuvien jäämien riski pienenisi. Oheissairauksien lisääntyvän esiintyvyyden kuvaamiseksi määriteltiin kolme indeksitasoa: ei oheissairauksia (Charlson Index 0), rinnakkaissairauksia (charlson Index 1-2) ja oheissairauksia (charlson Index > 2) .
tilastollinen analyysi
demografiset ja kliiniset muuttujat, kuten sukupuoli, ikä, alkoholiin ja tupakointiin liittyvien sairauksien esiintyminen, oheissairauden taso, myöhempi IHD: n päästödiagnoosi, yleinen kuolleisuus ja syy – spesifinen kuolleisuus, esitettiin osuuksina tai tapauksen mukaan menetelminä.
seuranta alkoi normaalin ylemmän tähystyksen päivämääränä tai sitä vastaavana kontrollien indeksipäivänä ja päättyi IHD: n alustavan diagnoosin päivämääränä, kuolinpäivänä, maastamuuttopäivänä tai tutkimusjakson lopussa 31.joulukuuta 2003 sen mukaan, kumpi niistä tuli ensin.
rakensimme Kaplan-Meier-eloonjäämiskäyrät ja käytimme elintasopöytätekniikoita arvioidaksemme IHD: n sairaalahoidon ja kuoleman riskiä ja tehdäksemme yhteenvedon riskeistä ajan mittaan . Cox-regressiota käytettiin esiintymistiheyssuhteen laskemiseen arvioiduksi suhteelliseksi riskiksi ja siihen liittyväksi 95%: n luottamusväliksi (Ci) IHD: n joutuessa sairaalahoitoon UCEP – potilailla verrattuna verrokkien vastaavaan riskiin, kun taas alkoholiin ja tupakointiin liittyvien sairauksien ja oheissairauden tasoa verrattiin . Cox-regressiota käytettiin myös arvioimaan UCEP – potilaiden kuolleisuussuhdetta (MRR) ja siihen liittyvää 95%: n luottamusväliä verrokkeihin verrattuna, kun taas alkoholiin ja tupakointiin liittyvien sairauksien ja oheissairauden tasoa verrattiin. Vastaavasti Cox-regressiota käytettiin syy-spesifisten kuolemien MRR-arvon arviointiin. Kaikkien syiden Mrr-arvot laskettiin myös <1 vuoden, 1-2 vuoden, 3-4 vuoden ja ≥ 5 vuoden seurannan jälkeen. Keuhkokuumeen osalta syyspesifiset Mrr-arvot arvioitiin seuraavina ajanjaksoina: <7 päivän kuluessa, 7-31 päivän kuluessa ja ≥31 päivän kuluessa indeksipäivästä.
jokaiselle IHD-tyypille (sydäninfarkti, angina pectoris ja sydämen vajaatoiminta) tehtiin erilliset analyysit, jotka ositettiin indeksipäivästä kuluneen ajan mukaan (<1 vuosi, 1-2 vuotta, 3-4 vuotta ja ≥ 5 vuotta).
mallien suhteellisia vaaroja koskevat oletukset arvioitiin graafisesti ja todettiin riittäviksi. Analyysit tehtiin käyttäen STATA-versiota 9.1 SE (StataCorp, College Station, Texas, USA). Tanskan Tietosuojavirasto hyväksyi tutkimuksen (#2001-41-1590).