sedimenttikivien luokittelun ensimmäinen vaihe on selvittää, onko se klastista vai kemiallista, jotta voidaan sitten päätellä, mitä Kuvan taulukoista kannattaa käyttää. Tämä erottelu perustuu ensisijaisesti tekstuuriin. Määritetään ensin, onko kivellä (mikro)klastista vai (mikro)kiteistä rakennetta. Jos rakenne on (mikro) kiteinen, olet tekemisissä kemiallisen kiven. Jos rakenne on (mikro) klastinen, sinun on määritettävä, onko kivi klastinen vai bioclastinen. Jos clastic, käytä clastic rock kaavio. Tästä eteenpäin seuraava kuvaus sedimenttikivistä ohjanee sopivaan kallion nimeen.
Klastiset kivet muodostuvat litifioimalla klastista materiaalia, joka kuljetetaan ja talletetaan kiinteinä klasteina. Klastiset kivet luokitellaan ja nimetään tekstuurin (klastikoko, lajittelu ja pyöristäminen) ja mineraalikoostumuksen mukaan. Tärkeä ominaisuus klastisille sedimenttikiville on kuitenkin se, että kaikissa on klastisia kuvioita. Toisin sanoen jyvät eivät ole lomittain – ne pidetään yhdessä aggregaattina sementillä. Kun olet selvittänyt, että kivi on tehty klasteista eli kappaleista, käytät kokoeroa tarkentaaksesi kivenkuvaustasi. Alla olevassa taulukossa on esitetty klastisten hiukkasten eri termit ja niiden koot. Karkearakeiset klastiset kivet ovat joko sedimenttisiä breksioita tai konglomeraatteja. Keskirakeiset klastikivet ovat hiekkakiveä. Hienorakeiset kivet ovat mutakiviä ja liuskekiviä.
seuraavaksi voimme edelleen erottaa klastiset kivet sommittelun ja muiden teksturaalisten piirteiden perusteella. Jos kivi on karkearakeista, meidän tarvitsee vain määrittää, ovatko klastit kulmikkaita vai pyöristettyjä erottaaksemme sedimenttiset Brecciat ja konglomeraatit toisistaan. Jos kivi on keskirakeista, meidän on kuitenkin tunnistettava joitakin mineraaleja, jotta voimme erottaa kvartsihiekkakiven, arkosenja harmaahiekkakiven. Jos kvartsi on ensisijainen mineraaliainesosa, Kallio on kvartsihiekkakiveä.
jos maasälpä (punertavan valkoinen väri ja suhteellisen suorakulmaiset klastit) on näkyvissä, Kallio on arkosea; arkosessa on yleisesti myös punaista hematiittisementtiä. Jos näkyvissä on huomattavia savi-tai tummasävyisiä kivenpalasia, hiekkakivi on harmaahaikara. Voimme kuvata hyvin hienojakoisia (mikroklastisia) kiviä toisen rakenteen perusteella. Jos kivi on fissiiliä, eli jos se hajoaa pieniksi levyiksi tai ohuiksi levyiksi, kutsumme sitä liuskeeksi. Jos kivi hajoaa massiivisemmiksi ”möykyiksi”, käytetään termiä”mutakivi”.