kristinusko saavutti ensimmäisen kerran Irlannin ja Britannian kelttiläiset jo toisella vuosisadalla ja alkoi kukoistaa 400-luvulle tultaessa.
tämä kristillisen uskonnon ja kelttiläisen perinteen kohtaaminen synnytti syvän ja omaleimaisen hengellisyyden, joka perustui luomisen hyvyyteen.
kelttiläinen kristinuskon tapa on sittemmin antanut runsaasti lahjoituksia taiteelle, kirjallisuudelle ja teologialle ilmaisuvoimaisella symboliikalla ja kuvastolla, ainutlaatuisella ihmisluonnon ymmärtämyksellä ja omilla luostariperinteillään.
vaikka kristinuskon kelttiläinen ilmaisu on jo pitkään kohdannut jännitteitä valtavirran kristinuskon kanssa, kahdennellakymmenennellä ja kahdennellakymmenennellä ensimmäisellä vuosisadalla kiinnostus kelttiläistä hengellistä perinnettä kohtaan on herännyt uudelleen.
tässä historian kriittisessä käännekohdassa sekä kirkolle että maailmalle kelttiläisellä hengellisyydellä on paljon annettavaa kristityille nykyään.
vastakohtana kristillisen ajattelun dualistisille kannoille, jotka asettavat hengen aineen edelle, kelttiläinen kristinusko korostaa koko luomakunnan pyhää olemusta.
luominen Raamatun tavoin paljastaa Jumalan sydämen. Silti aiheutamme päivittäin suurta väkivaltaa luomakunnalle, ja ilmastonmuutos uhkaa elämää sellaisena kuin sen tunnemme maan päällä. Sen korkean arvon palauttaminen, jonka tämä Hengellisyys antaa luomakunnalle—ja siitä huolehtimiselle—on kiireellisen tärkeää maailmallemme ja todellakin ihmiskunnan kohtalolle.
samoin kristinuskon kelttiläinen tapa korostaa ihmiskunnan olennaista hyvyyttä Augustinolaisen perisyntikäsityksen sijaan.
tunnustaessaan synnin olemassaolon keltit asettavat etusijalle yksilöihin luonnostaan kuuluvan hyvyyden; jokainen kantaa imago Deitä. ”Jumalan Hengen läsnäolo kaikessa tekee niistä kauniita”, Pelagius kirjoitti. ”jos katsomme Jumalan silmin, mikään maan päällä ei ole rumaa” (Pelagiuksen kirjeet, 71).
tällä ihmiskunnan ymmärryksellä on voima purkaa muurit, jotka erottavat meidät toisistamme niin lähiöissämme, raa ’ asti jakavassa kansallisessa politiikassamme kuin globaalissa yhteisössäkin.
kelttiläinen Hengellisyys tarjoaa uusia tapoja tarkastella kristillistä missiota myös maailmassa.
David Adam toteaa, että ” kelttiläinen kirkko ei niinkään pyrkinyt tuomaan Kristusta, vaan löytämään hänet: ei riivaamaan häntä, vaan näkemään hänet kirjassa ’ystävä ja muukalainen’; vapauttamaan Kristuksen, joka on jo siellä kaikissa rikkauksissaan” (Ian Bradley, The Celtic Way, 75).
jyrkkänä vastakohtana sille imperialisoivalle roolille, joka kristillisellä lähetystyöllä on ollut koko kirkkohistorian ajan, kelttiläinen Hengellisyys tarjoaa tavan harjoittaa lähetystyötä ja evankelioimista, joka tunnustaa jokaiselle ihmiselle luontaisen arvokkuuden ja kunnioituksen.
lopulta kelttiläinen henkisyys vaatii meitä hidastamaan tahtia, olemaan mietiskeleviä, lopettamaan maailman raa ’ an tahdin, joka riistää meiltä elinvoiman ja elämän.
tämä Hengellisyys tarjoaa polun syvään yhteyteen luomiseen, Jumalaan, toisiin ja itseemme.
näillä ja muilla tavoilla kelttiläinen Hengellisyys tarjoaa nykyajan kristityille mahdollisuuksia kasvuun, uutuuteen ja syvyyteen.
-Arthur M. Wright, Jr.
Arthur on hengellisyyden ja Uuden testamentin apulaisprofessori Baptistien teologisessa seminaarissa Richmondissa.
hän on julkaissut useita esseitä ja artikkeleita evankeliumeista ja Uuden testamentin Rooman keisarillisesta kontekstista. Hänen kirjansa, The Governor and The King: Irony, Hidden Transkripts, and Negotiating Empire in the Fourth Gospel, on tulossa wipf: ltä ja Stockilta.
taiteen tutkimus-ja opetusharrastuksiin kuuluvat evankeliumit, Ilmestyskirja, Rooman valtakunta Uudessa testamentissa sekä näkökulmat tuonpuoleiseen Raamatussa ja varhaiskristillisyydessä. Hengellisyyden alueella hänen kiinnostuksen kohteitaan ovat hengelliset tieteenalat, keskittyvä rukous ja kelttiläinen Hengellisyys. Art osallistui Wabash Centerin verkko-oppimisen työpajaan ja pyrkii tekemään verkkokursseistaan yhtä mukaansatempaavia ja opiskelijoille mielekkäitä kuin perinteiset kasvokkain-kurssit.