Johdanto
ulkoisten sukuelinten arviointi tekemällä huolellinen fyysinen tutkimus sekä nais-että miespuolisilla vastasyntyneillä on ratkaisevan tärkeää monitulkintaisten sukupuolielinten diagnosoinnissa. Kliiniset löydökset näennäisessä vastasyntyneessä naisessa, jotka nostavat sukupuolikehityksen häiriön (DSD) mahdollisuutta, ovat klitoriksen hypertrofia minkä tahansa asteisena tai klitoromegaliana, joka uhmasi klitoriksen pituutta (CL) tai klitoriksen leveyttä (CW) yli keskiarvon + 2 SD, ennakoiva vulva, jossa on yksi aukko, ja nivustyrä, joka sisältää sukurauhasen. Kaikki nämä havainnot näennäisestä naisvauvasta nostavat epäilyksen epäselviin sukupuolielimiin. 46xx-vauvan erilaistuminen, jolla on epänormaalisti näkyvät ulkoiset sukupuolielimet, sisältää synnynnäisen lisämunuaisen hyperplasian (CAH), joka on yleisin syy, ja äidin virilisaation lähde, kuten lääkkeet, joilla on androgeeni vaikutus, hyperthekoosi ja istukan aromataasin puutos (1-3). Toisaalta vastasyntyneillä, erityisesti keskosilla, ilmeisesti näkyvä klitoris voi johtaa ylidiagnosointiin.
koska CAH: n tunnistaminen ja hoitamatta jättäminen voi johtaa hengenvaaralliseen ja mahdollisesti kuolemaan johtavaan lisämunuaiskuoren kriisiin, hyvin ajoitetut laboratoriotutkimukset ja hätätoimenpiteet ovat erittäin tärkeitä. Valitettavasti CAH: n vastasyntyneiden seulontaa ei ole saatavilla useimmissa kehitysmaissa, kuten Iranissa. Siksi on tarpeen arvioida tarkasti vastasyntyneiden naaraspuolisten sukupuolielinten, erityisesti klitoriksen Koko, (4, 5). Klitoromegaliaa arvioidaan parhaiten mittaamalla parillisen corpora Cavernosan ulottuvuuksia. CW ja CL yli 6 mm ja vastaavasti 10 mm on perinteisesti määritelty klitoromegaliaksi (1).
etnisiä ja rodullisia eroja miesten ja naisten antropometristen ulkoisten sukuelinten koossa on kuitenkin raportoitu (6-11), eikä olemassa olevia tietoja välttämättä voida soveltaa Lähi-idän väestöön, erityisesti iranilaisiin vastasyntyneisiin, joista ei ole julkaistu tutkimusta. Tekijöiden mukaan nyt tehty tutkimus on ensimmäinen, jossa tutkittiin vastasyntyneiden naaraiden klitoriksen kokoa Iranissa, ja Lähi-idässä vastaavia tutkimuksia on tehty hyvin vähän. Terveiden vastasyntyneiden klitoriksen kokoa koskevia normatiivisia tietoja on raportoitu harvakseltaan eri aasialaisilta ja Kaukasialaisilta lapsilta (12-16). Saatavilla on myös vain muutamia tutkimuksia, jotka on tehty sekä lyhytaikaisilla että keskosilla (12 ja 16). Näin ollen tämä tutkimus tehtiin iranilaisten vastasyntyneiden ja keskosina syntyneiden vastasyntyneiden CL: n ja CW: n keskiarvon ja keskihajonnan (SD) määrittämiseksi suhteessa raskausikään (GA) ja antropometrisiin mittauksiin.
materiaalit ja menetelmät
tutkimuksen suunnittelu
tämä poikkileikkaustutkimus tarjoaa normatiivisia tietoja Iranista lähtöisin olevien ja keskosina syntyneiden vastasyntyneiden CL: stä ja CW: stä. 628 lapsen vanhemmat suostuivat tutkimukseen, mutta lopulta 580 vastasyntynyttä naista täytti osallistumiskriteerit ja heidät otettiin mukaan.
Liittymiskriteerit olivat alle 72 tunnin ikäiset elävät naaraspuoliset vastasyntyneet, joiden GA-arvo oli 28-42 viikkoa ja joilla ei ollut merkittäviä synnynnäisiä epämuodostumia/dimorfismia eikä ilmeisiä sukuelinten epämuodostumia. Vastasyntyneet, joilla oli >2 viikon ero GA: n laskennassa ensimmäisen raskauskolmanneksen ultraäänellä tai viimeisen kuukautiskierron aikana Ballard-pisteytysjärjestelmällä, suljettiin pois. Vastasyntyneet, jotka täyttivät sisällyttämis – /poissulkemiskriteerit, otettiin tutkimukseen convenience-näytteenottomenetelmällä, kunnes otoskoko oli kylläinen.
kerättyjä tietoja olivat mm. imeväisikäisten CL ja CW, syntymäpaino (BW), kehon pituus (Bl), pään ympärysmitta (HC), GA viimeisen kuukautisten mukaan laskettuna, synnytystapa, äidin ikä (MA), singleton/Kaksosraskaus/monisikiöraskaus sekä äidin raskauden aikainen lääke-ja sairaushistoria (raskausdiabetes ja preeklampsia).
klitoriksen koko mitattiin 37°C ympäristön lämpötilassa ja riittävässä valossa, kun taas vastasyntyneet asetettiin makuuasentoon niin, että molemmat lonkat olivat taivutettuina ja Väliliha riittävästi esillä. Sitten häpyhuulet majora erotettiin, ja klitoriksen prepuce vedettiin varovasti sisään. Klitoriksen koon mittaus suoritettiin Verkauf et al: n kuvaamalla tavalla. (17). CW mitattiin klitoriksen suurimmasta poikittaishalkaisijasta digitaalisella kaliiperilla (Aesculap, Center Valley, PA, USA), jonka resoluutio oli 0,01 mm kahdesti jokaista lasta kohti, ja keskiarvo kirjattiin. Vastasyntyneen BL mitattiin infantometrillä (Harpenden, Lontoo, Iso-Britannia) 1 cm: n tarkkuudella (18), ja vastasyntyneen BW mitattiin digitaalisella punnitusasteikolla (Seca, Hampuri, Saksa) 10 g: n tarkkuudella. GA laskettiin ensimmäisen raskauskolmanneksen ultraäänellä tai viimeisillä kuukautisilla, jotka tarkistettiin tarvittaessa Ballardin pisteytysjärjestelmällä (19).
eettiset näkökohdat
Iran University of Medical Sciencesin eettinen komitea hyväksyi tutkimuksen protokollan. Tutkimuksen suunnittelu ja tavoitteet selvitettiin kaikkien osallistujien vanhemmille ja saatiin kirjallinen suostumus niiltä, jotka olivat halukkaita ottamaan vastasyntyneet mukaan tutkimukseen, ja selvitettiin, että heidän tietonsa pidettäisiin luottamuksellisina ja analysoitaisiin anonyymisti.
tilastollinen analyysi
tulokset esitettiin kvantitatiivisten muuttujien keskiarvona ± SD, ja niistä tehtiin Yhteenveto kategoristen muuttujien frekvenssin (prosenttimäärän) mukaan. Muuttujien korrelaatiota testattiin korrelaatioanalyysillä, ja takautuvaa regressioanalyysiä käytettiin CL: n ja CW: n ennustamiseen. Tilastollista analyysia varten tilastollinen ohjelmisto SPSS versio 16.0 Windowsille (SPSS Inc., Chicago, IL, Yhdysvallat) käytettiin. P-arvoja 0, 05 tai vähemmän pidettiin tilastollisesti merkitsevinä.
tulokset
tähän tutkimukseen otettiin 580 vastasyntynyttä naista. Yhteensä 580 vastasyntyneestä 187 (32, 2%) syntyi määräaikaisena (≥38 viikkoa) ja 393 (67, 8%) ennenaikaisena (<38 viikkoa). Mukana olleiden vastasyntyneiden keskimääräinen MA-arvo oli 25, 18 ± 0, 45. Vastasyntyneiden BW: n keskiarvo ± SD oli 2,709 ± 788 g. BL: n keskiarvo ± SD oli 46, 9 ± 3, 99 cm ja HC: n keskiarvo 32, 49 ± 3, 26 cm. Kaikista osallistujista 32,75% (n = 190) syntyi keisarileikkauksella ja 67,2% (n = 390) emättimen kautta. Yhteensä 87,1% oli kaksosraskauksia, 9,3% kaksosraskauksia ja 3,4% kolmosia.
CL: n keskiarvo ± SD oli 6, 11 ± 0.39 mm keskosilla ja 5, 45 ± 0, 64 mm keskosilla (P < 0, 001). CW: n keskiarvo ± SD oli 4, 22 ± 0, 43 keskosella ja 3, 68 ± 0, 53 keskosella (P < 0, 001). Taulukossa 1 esitetään tiedot ±1, ±2 ja ±3 SD CL ja CW, jotka perustuvat vastasyntyneiden eri standardeihin.
Taulukko 1. Klitoriksen leveyden ja pituuden keskiarvo ja SD vastasyntyneiden eri raskausaikojen perusteella.
regressioanalyysi osoitti, että CL korreloi MA: n, GA: n ja vastasyntyneen BW: n, BL: n ja HC: n kanssa. Se osoitti myös, että CW korreloi vastasyntyneiden GA: n, BL: n ja BW: n kanssa. Kirjoittajat havaitsivat, että CW ja CL muutokset johtuivat enimmäkseen BW (P = 0,001). Toisin sanoen ennenaikaisilla vastasyntyneillä klitoriksen koko liittyy enemmän kehon kokoon kuin GA: han.
sen mukaan, että CW korreloi merkittävästi GA: n, infant BW: n, BL: n ja HC: n sekä mA: n kanssa synnytyksessä, spesifiset regressioyhtälöt klitoriksen koon ennustamiseksi luotiin seuraavasti:
odotettu CW (mm) = 0, 17 + 0, 025 GA (viikko) + 0, 05 BL (cm) + 0, 16 BW (kg).
odotettu CL (mm) = 2, 08 – 0, 008 MA (vuosi) + 0.25 GA (viikko) + 0, 028 BL (cm) + 0, 027 HC (cm) + 0, 26 BW (kg).
Keskustelu
tässä tutkimuksessa määritettiin CL: n ja CW: n keskiarvot ja SD-arvot lukuisissa iranilaisissa vastasyntyneissä ja sen korrelaatio eri muuttujien kanssa, mukaan lukien MA ja GA sekä antropometriset indeksit.
vastasyntyneellä on oltava joko CW tai CL yli keskiarvon + 2 SD, jotta ga-arvot voidaan määritellä klitoromegaliaksi. CW: n ja CL: n keskimääräiset + 2 SD-arvot olivat 5, 07 mm ja 6, 87 mm vastasyntyneillä, joiden GA oli vähintään 38 viikkoa. Kirjoittajat määrittelivät CW: n ja CL: n >5 tai 7 mm: n raja-arvoiksi, jotka viittaavat klitoromegaliaan iranilaisilla termisesti vastasyntyneillä. Kuten kirjoittajat totesivat, tämä on ensimmäinen kuvaus vastasyntyneiden klitoriksen pituudesta ja leveydestä Iranissa, ja myös yksi suurimmista kohortista sekä ennenaikaisen että termin klitoriksen koosta julkaistussa kirjallisuudessa. Vaikka tämä tutkimus tehtiin lähetteen akateemisissa sairaaloissa, joissa oli suuri määrä ennenaikaisia synnytyksiä ja suuri osuus keskosista, termi vastasyntyneen otoskoko on kuitenkin verrattavissa aiemmin tehtyihin tutkimuksiin. Kuvioissa 1 ja 2 esitetään GA: n keskimääräiset CL-ja CW-arvot tutkitussa vastasyntyneiden populaatiossa. Taulukossa 2 on esitetty yhteenveto aiemmista samankaltaisista eri etnisiä ryhmiä ja väestöä koskevista tutkimuksista, jotka on tehty CL: llä, CW: llä tai molemmilla vastasyntyneillä vastasyntyneillä, joilla on samanlaiset mittaustekniikat. Erot CL-ja CW-tuloksissa eri tutkimusten välillä voivat liittyä etnisyyteen, mutta myös erilaisiin teknisiin menetelmiin, joita käytetään klitoriksen koon (12-16) mittaamiseen. Tutkimuksissa ei myöskään tehdä eroa määräaikaisten ja keskosten välillä, kuten tässä tutkimuksessa tehtiin, mikä voi selittää joitakin tulosten eroja.
Kuva 1. Klitoriksen pituuden keskiarvo ja keskihajonta vastasyntyneiden eri raskausaikojen perusteella.
kuva 2. Klitoriksen leveyden keskiarvo ja SD vastasyntyneiden eri raskausaikojen perusteella.
Taulukko 2. Klitoromegaliaa tutkivat tutkimukset.
Klitoromegaliaa ei ole määritelty eri kaasuille ja etnisyyksille tekstissä tai kirjallisuudessa varmasti. Aasian maissa tehdyt tutkimukset raportoivat erilaisia tuloksia. Turkkilaisessa tutkimuksessa, joka tehtiin 325 vastasyntyneellä naisella, turkkilaisten vastasyntyneiden CL-keskiarvoksi ± SD ilmoitettiin 4, 93 ± 1, 61 mm. tutkimuksessa havaittiin, että tapauksia, joissa CL on yli 8 mm 97.prosenttipisteessä, on seurattava (14).
toisessa Aasialaistutkimuksessa, joka tehtiin 378: lla Intiassa syntyneellä ja ennenaikaisesti syntyneellä naisella, CL: n keskiarvoksi ± SD todettiin 3, 1 ± 1.Klitoromegalian kriteeriksi ehdotettiin 54 mm ja klitoriksen katkaisua 6 mm (12). Kummassakaan näistä kahdesta Aasialaistutkimuksesta CW: tä ei arvioitu klitoromegalian kriteerinä.
julkaistun kirjallisuuden suurimmassa vastasyntyneiden klitoriksen koossa, joka tehtiin 612: lla ghanalaisella imeväisikäisellä, CL: n ± SD: n keskiarvo oli 4, 13 ± 1, 6 mm ja CW: n 4, 21 ± 1, 1 mm (13). Toisessa Nigeriassa tehdyssä tutkimuksessa 251 syntyperäisellä vastasyntyneellä CL: n keskiarvo ± SD oli 7,5 ± 1,8 mm, kun taas CW: n keskiarvo ± SD oli 4,4 ± 0,89 mm (15).
Yhdysvalloissa tehdyissä tutkimuksissa termin cl keskiarvo ± SD oli 4 ± 1, 24 mm, jonka oberfield ym.ilmoitti. (21) ja 3,66 ± 0,13 mm Rileyn ja Rosenbloomin ilmoittamina tummina ja keskosina syntyneillä naaraspuolisilla vastasyntyneillä (20).
kuten edellä mainittiin, klitoromegalian CL-ja CW-raja-arvot vaihtelivat merkittävästi eri etnisten ryhmien välillä. Siksi jokaisen maan neonatologien, terveydenhoitohenkilöstön ja tutkijoiden on ehdottomasti viitattava maansa/rotunsa kannalta merkityksellisiin arvoihin.
yhteenvetona voidaan todeta, että tämän tutkimuksen tulokset, jotka koskivat suurta määrää iranilaisia vastasyntyneitä ja keskosia, ehdottivat GA: n CL: lle ja CW: lle ensimmäisiä NOMOGRAMMEJA (±1, 2 ja 3 SD), joita voidaan käyttää vertailukohtana Lähi-idässä, erityisesti Iranilaisissa vastasyntyneissä naisissa.
tiedon Saatavuuslausunto
tätä tutkimusta varten luodut aineistot ovat pyynnöstä vastaavan tekijän saatavilla.
eettinen lausunto
ihmisosallistujia koskevat tutkimukset on tarkastellut ja hyväksynyt Iranin lääketieteellisen yliopiston Etiikkakomitea Teheranissa, Iranissa. Osallistujien laillinen huoltaja/lähiomainen antoi kirjallisen suostumuksen osallistua tähän tutkimukseen.
tekijän kannanotot
kaikki kirjoittajat ovat hyväksyneet lopullisen kirjoituksen. Tutkimuksen suunnittelu ja suunnittelu tai tiedon hankinta tai tietojen analysointi ja tulkinta: MA, FR, EN, NH, RT, HS ja FS. Artikkelin laatiminen tai sen tarkistaminen kriittisesti tärkeän henkisen sisällön osalta: MA, FR, EN, NH, RT, HS, ja FS.
Rahoitus
tätä tutkimusta rahoitti ja tuki Iran University of Medical Sciences (IUMS); apuraha nro 95-02-207-28630.
eturistiriita
kirjoittajat toteavat, että tutkimus tehtiin ilman kaupallisia tai taloudellisia suhteita, joita voitaisiin pitää mahdollisena eturistiriitana.
1. Remeithe SA, Wherrett DK. Sukupuolikehityksen häiriöt Fanaroffissa ja Martinin neonataalis-perinataalilääketieteessä. Elsevier Saunders. (2016) 2:1524–6.
Google Scholar
2. Krishnan S, Wisniewski AB. Epäselvät sukupuolielimet vastasyntyneellä. Am J Med Genet. (2015) 167:1360–4.
Google Scholar
3. O ’ Connell HE, Sanjeevan KV, Hutson JM. Klitoriksen anatomia. Jurol. (2005) 174:1189–95. doi: 10.1097/01.ju.0000173639.38898.cd
PubMed Abstract / CrossRef Full Text | Google Scholar
4. Genetiikkakomitea. Arviointi vastasyntyneen kehityshäiriöitä poikkeavuuksia ulkoisten sukuelinten. Lastentautioppi. (2000). 106:138. doi: 10.1542 / peds.106.1.138
CrossRef Full Text | Google Scholar
5. Callegari C, Everett S, Ross M, Brasel JA. Anogenitaalinen suhde:sikiön virilisaation mitta ennenaikaisilla ja täysiaikaisilla vastasyntyneillä. J Pediatr. (1987) 111:240–3. doi: 10.1016 / S0022-3476(87)80075-6
PubMed Abstrakti / CrossRef kokoteksti / Google Scholar
6. Phillip M, De Boer C. Klitoriksen ja peniksen koot täyden aikavälin vastasyntyneille kahdessa eri etnisessä ryhmässä. Lasten Endokrinol Metab. (1996) 9:175–79.
Google Scholar
7. Cheng PS, Chanoine JP. Pitäisikö mikropeniksen määritelmä vaihdella etnisyyden mukaan? Hormoni Res. (2001) 55: 278281. doi: 10.1159/000050013
PubMed Abstrakti / CrossRef kokoteksti / Google Scholar
8. Alaee E, Gharib MJ, Fouladinejad M. peniksen pituus ja anogenitaalinen etäisyys urospuolisilla vastasyntyneillä eri iranilaisista etnisistä ryhmistä Golestanin maakunnassa. Iran Red Crescent Med J. (2014) 16:e16729. doi: 10.5812 / ircmj.16729
PubMed Abstract | CrossRef Full Text | Google Scholar
9. Soheilipour F, Zaheriani SM, Hashemi Dehkordi E, Isa Tafreshi R, Rohani F, Jesmi F, et al. Peniksen pituuden ja ympärysmitan nomogrammi iranilaisilla aikavälillä ja keskosena syntyneillä vastasyntyneillä. Front Endocrinol (Lausanne). (2018) 49:126. doi: 10.3389 / fendo.2018.00126
PubMed Abstract | CrossRef Full Text | Google Scholar
10. Park JY, Lim G, Oh KW, Ryu DS, Park s, Jeon JC, et al. Peniksen pituus, numeron pituus ja anogenitaalinen etäisyys syntymäpainon mukaan vastasyntyneillä poikalapsilla. Korealainen Jurol. (2015) 56:248–53. doi: 10.4111 / kju.2015.56.3.248
PubMed Abstract | CrossRef Full Text | Google Scholar
11. Ting TH, Wu LL. Vastasyntyneen siittimen pituus monirotuisessa Malesiassa. Singapore Med J. (2009) 50:817.
PubMed Abstract / Google Scholar
12. Mondal R, Chatterjee K, Samanta M, Hazra A, Ray S, Kumar Sabui t, et al. Klitoriksen pituus ja anogenitaalinen suhde Intian vastasyntyneillä tytöillä. Intialainen Lastentautioppi. (2016) 53:299–303. doi: 10.1007 / s13312-016-0840-1
PubMed Abstrakti / CrossRef kokoteksti / Google Scholar
13. Asafo-Agyei SB, Ameyaw E, Chanoine J-P, Zacharin M, Nguah SB. Klitoriksen koko termi vastasyntyneille Kumasi, Ghana. Int J Pediatric Endocrinol. (2017) 2017:6. doi: 10.1186 / s13633-017-0045-y
PubMed Abstract | CrossRef Full Text | Google Scholar
14. Kutlu HA, Akbiyik F. klitoriksen pituus naispuolisilla vastasyntyneillä: uusi lähestymistapa klitoromegalian arviointiin. Turk J Med Sci. (2011) 41:495–9.
Google Scholar
15. Jarrett OO, Ayoola OO, Jonsson B, Albertsson-Wikland K, Ritzen M. klitoriksen ja peniksen koot terveillä vastasyntyneillä Ibadanissa, Nigeriassa. Acta Paedatr. (2015) 104:1286–90. doi: 10.1111 / apa.13219
CrossRef Full Text | Google Scholar
16. Litwin A, Aitkin I, Merlob P. Clitoral length assessment in newborn infants of 30 to 41 weeks gestation age. Eur J Obstet Gynekomastia Reprod Biol. (1990) 38:209–12. doi: 10.1016/0028-2243 (91)90293-T
PubMed Abstract | CrossRef Full Text | Google Scholar
17. Verkauf BS, Von Thron J, O ’ Brien WF. Klitoriksen koko normaaleilla naisilla. Obstet Gynecol. (1992) 80:41–4.
PubMed Abstract / Google Scholar
18. Ismail LC, Puglia FA, Ohuma EO, Ash ST, Bishop DC, Carew RM, et al. Tarkkuus nojata kruunu-kantapää pituus käytettäessä infantometri. BMC Pediatr. (2016) 16:186. doi: 10.1186 / s12887-016-0725-4
PubMed Abstrakti / CrossRef kokoteksti / Google Scholar
19. Dubowitz LMS, Dubowitz V, Goldberg C. vastasyntyneen raskausajan kliininen arviointi. J Pediatr. (1970) 77:1–10. 15. doi: 10.1016 / S0022-3476(70)80038-5
CrossRef kokoteksti / Google Scholar
20. Riley WJ, Rosenbloom AC. Klitoriksen koko lapsenkengissä. J Pediatr. (1980) 96:918–9. doi: 10.1016 / S0022-3476(80)80580-4
PubMed Abstrakti / CrossRef kokoteksti / Google Scholar
21. Oberfield SE, Mondok A, Shahrivar F, Klein JF, Levine LS. Klitoriksen koko täysikäisillä lapsilla. Olen Perinatol. (1989) 6:453. doi: 10.1055/s-2007-999638
PubMed Abstract | CrossRef Full Text | Google Scholar