tausta: cGvHD: tä sairastavilla potilailla on riski sairastua ja elämänlaatu on heikentynyt. CGvHD: tä sairastavilla potilailla ei kuitenkaan ole selvästi tiedossa pitkäaikaisia erityisiä sairastumisia. Lisäksi ei ole selvitetty, ovatko cGvHD-potilaat todennäköisemmin heikkoja, mikä lisää alttiutta jo vaarantuneelle toimintakyvylle. Menetelmä: Tutkimukseen osallistuneet otettiin BMTSS – potilasryhmästä, joka oli saanut BMT: n City of Hopessa tai Minnesotan yliopistossa vuosina 1974-1998 hematologisten maligniteettien tai vaikean aplastisen anemian (SAA) vuoksi ja selviytyi vähintään 2y: n jälkeen BMT: stä. Tässä tutkimuksessa oli mukana 581 allogeenista BMT-potilasta, jotka olivat vähintään 18-vuotiaita tutkimukseen osallistuessa ja elossa lähtötilanteessa (2000-2004) tai seurantatutkimuksessa (2013-2017). Tutkimus sisälsi omakertomuksen sosiodemografisista ominaisuuksista ja fyysisistä terveydentiloista (veri. 2010;116:3129-3) . Heikko fenotyyppi rakennettiin BMT: n eloonjääneiden antamista vastauksista käyttäen muunneltuja paistettuja kriteerejä (JAMA onkol. 2016;2:1277-86) . CGvHD: tä koskevat tiedot on abstrahoitu potilastiedoista. Teimme systemaattisen arvioinnin cGvHD: n ja keskeisten kroonisten sairauksien (kserostomia, kuivat silmät, kaihi, glaukooma, diabetes, hypotyreoosi, kardiomyopatia, sepelvaltimotauti, aivohalvaus, vapina, tasapaino-ongelmat, kipu, aistihäviöt, myöhemmät maligniteetit, ruokatorven tai peräsuolen/peräaukon ahtauma, kirroosi ja keuhkokomplikaatiot) välisestä yhteydestä käyttäen monimuuttujaisia cox-regressioanalyysejä, jotka on mukautettu sosiodemografiaan, primaaridiagnostiikkaan, tupakointitilaan, aiempiin samanaikaisiin sairauksiin ja TBI: hen. Tutkimme myös cGvHD: n ja haurauden välistä yhteyttä käyttämällä logistista regressiota ja säätämällä yllä lueteltuja muuttujia sekä kroonisia terveystiloja. Tulokset: 581 tutkimukseen osallistunutta sai BMT: n mediaaniajalla 30, 9 vuotta (0, 4-62, 9) ja osallistui tutkimukseen mediaaniajalla 48, 0 vuotta (18, 2-73, 7), kun mediaani oli 17, 1 vuotta (2, 0-40, 5) BMT: stä; 55% oli miehiä ja 77% ei-latinalaisamerikkalaisia valkoisia. Ensisijaisia diagnooseja olivat KML (37%), AML (28%), ALL (14%), SAA (9%), Muut (12%). Tässä 581 allogeenisen BMT-vastaanottajan kohortissa 304: llä (52, 3%) oli aiemmin ollut cGvHD: tä. Kaikki potilaat saivat myeloablatiivista hoitoa; TBI: tä käytettiin 85%: lla. Seuraavien kroonisten sairauksien esiintymistiheys oli tilastollisesti merkitsevästi korkeampi niillä BMT-potilailla, joilla oli aiemmin ollut cGvHD: tä, verrattuna niihin, joilla ei ollut cGvHD: tä. (Kuva 1): suun kautta (makuaistin/nielemisvaikeudet/pureskelu) ja/tai silmien kuivuminen (silmien kuivuminen) (54% vs. 34%, p<0, 0001), diabetes (17% vs. 11%, p=0, 04), osteonekroosi (13% vs. 5%, P=0, 002), neurologiset oireet (vapina/vähentynyt aistinvaraisuus/pitkittynyt kipu: 33% vs. 23%, p=0, 007), keuhkokomplikaatiot (fibroosi/arpeutuminen/happilisä: 23% vs. 12%, P=0.0005) ja maha-suolikanavan komplikaatiot (ruokatorven ahtaumat + peräsuolen/ peräaukon ahtaumat: 13% vs. 8%, p=0, 05). Heikkouden esiintymistiheys oli myös suurempi niillä, joilla oli käänteishyljintä (cGvHD) kuin niillä, joilla ei ollut käänteishyljintä (17, 1% vs. 6, 14%, p <0, 0001). Kaiken kaikkiaan 45%: lla cGvHD: tä saaneista allogeenisen BMT: n vastaanottajista ja 25%: lla potilaista, joilla ei ollut cGvHD: tä, oli vähintään 2 kroonista sairautta (p<0, 0001). Kuten kuviosta 1 käy ilmi, monimuuttujat analyysit osoittivat tilastollisesti merkitseviä yhteyksiä käänteishyljinnän ja suun/silmän komplikaatioiden (HR=1, 91, 95% CI, 1, 4-2, 5, p<0, 0001), diabeteksen (HR=1, 58, 95% CI, 0, 96-2, 6, p=0.07), osteonekroosi (hr=2, 59, 95%: n luottamusväli, 1, 4-5, 0, p=0, 004), neurologiset komplikaatiot (HR=1, 52, 95%: n luottamusväli, 1, 1-2, 2, p=0, 02), keuhkokomplikaatiot (HR=2, 04, 95%: n luottamusväli, 1, 3-3, 2, p=0, 002) ja ruoansulatuskanavan komplikaatiot (HR=1, 87, 95%: n luottamusväli, 1, 1-3, 3, p=0, 03). Monimuuttujamallissa, jossa otettiin huomioon demografiset ja kliiniset muuttujat sekä krooniset terveysolosuhteet, heikkojen kohtien todennäköisyys oli 2, 66-kertainen niillä, joilla oli cGvHD (95%: n luottamusväli, 1, 4-5, 1, p=0, 003) verrattuna niihin, joilla ei ollut cGvHD: tä. Päätelmä: Allogeenista BMT-hoitoa saavilla potilailla, joilla on ollut cGvHD: tä, on huomattavasti suurempi pitkäaikaissairastumistaakka, ja heillä on myös huomattavasti suurempi haurausriski. CGvHD: n ja keskeisten kroonisten sairauksien välinen yhteys tarjoaa näyttöä kohdennettujen seuranta-ja interventiostrategioiden kehittämisestä sairastuvuuden ja heikkouden taakan vähentämiseksi.
Arora: Takeda Oncology: Consultancy.