June oli oikeassa kotimatkasta-se oli todella kurjaa. Hiki valui päälleni, kun kamppailin jokaisen palavan polkimen kanssa mäkeä ylös. Vanhan bitumitien varrella ei ollut polkuja, vain kuivaa, keltaista ruohoa, joka kohtasi epätasaisesti tumman, haljenneen tervan. Valtuustossa ei ehditty kruunajaisten takia laittaa jalkakäytävää tai pyöräteitä. Kaikki Clear Mountain Islandin verkkosivujen tarjoamat niin sanotut ”ylellisyydet” oli viety pois hakkaavan auringon ansiosta.
käteni huojuivat, kun ohjasin vihreää ohjaustankoa hikisillä, tahmeilla käsillä. Silloin tällöin ohi ajoi auto. Ensin Lexus, sitten BMW. He eivät jättäneet minulle paljon tilaa ja kamppailin säilyttää maltti, kun yksi ajoi liian lähelle.
katsoin ylös, kypäräni pomppi otsallani-ilmeisesti ei tarpeeksi tiukkana-ja näin pitkän hahmon ylittämässä tienposkeani edessäni. Se oli Bruce, Samin poika kaupasta. Hän ei ollut tullut takaisin sisälle, kun hän jätti iäkkään isänsä takaisin autoonsa ja olin varma, että olin pelästyttänyt hänet tiehensä.
Bruce hymyili katsellessaan kamppailuani. Hänen hi-vis-liivinsä nappasi auringonvalon kävellessään. Hänellä oli olan yli heitetty kassi, kello viiden varjo ja kulunut, valkoinen työkypärä kainalossaan.
minun oli pakko pysähtyä; hikiset kasvoni punoittivat muutenkin tarpeeksi. Kävelin pyörälläni, kunnes tulimme puoliväliin vastaan.
”My fad didn’ t run you too hard, did he? Bruce sanoi.
” It ’ s the hill. Kuumuus, ’ onnistuin, hengästynyt.
” Yeah, this baby will get you. Tulokkaat kamppailevat aina. Pääset sinne lopulta.”
”Here’ s hoping.’Lähdin jatkamaan matkaa työntäen pyörääni viereeni.
’odota’, Bruce sanoi käsi ojennettuna. Nojasin poispäin hänestä ja katsoin ylös ja alas mäkeä. Ketään ei näy.
” mitä?”
” you got a boyfriend?”
” Do you?”
” tiedätkö mitä, Sal. Pidän sinusta. Bruce harjasi hiuksensa silmistään ja nauroi.
” se on Val. Ohitsemme kiidätti auto, joka sai tomun lentämään silmääni.
” Toki.’
~~~
kun saavuin isoäitini talolle, aurinko laski pimenevällä rubiinitaivaalla. Kuului ukkosen jyrinä. Pystyin erottamaan myrskyn horisontin takaa.
reppu heiluen toisen olan yli rullasin pyöräni ylös epätasaista tiilipolkua lukiten sen yhtä verannan tolppaa vasten. Parhaista yrityksistäni huolimatta mieleni vaelsi takaisin Kohtaamiseeni Brucen kanssa. Voisiko mies olla yhtään karmivampi?
pysähdyin ensimmäisellä porraalla kuistille. Seisoin paikallani, kaikki ajatukset Brucesta lähtemässä mielestäni, kun puristin reppuani vatsani poikki, keho jännittyneenä.
etukuilun kattoon asettunut mehiläisen pesä oli pudonnut päivän aikana. Muutamia harhailevia mehiläisiä jäi jäljelle, mutta murskatut hunajakennot peittivät tien etuovelle.
ruskealta kuistilta tihkui hunajaa tahmeana ja kuivuneena kovaksi kuumasta kesäauringosta. Mutta huomioni kiinnitti se, mikä näytti askeleelta – mahdollisesti kaksijakoiselta hunajassa. Otin askeleen lähemmäs. Siellä oli varmasti kaksi askelta,ja ehkä jopa jäänteitä muutaman enemmän meidän etuikkunan.
kuulin Junen vanhan Hondan vetävän pihatiellä. Hän pääsi ulos aurinkolasit päässään ja hymy kasvoillaan, joka haihtui nopeasti, kun hän näki mehiläispesän maassa.
” Oh my God, what happened?”
” pesä kaatui.”
” no voihan paska, huomaan sen.”
” Do those look like footsteps?”
” missä?”
” hunajassa?”
Kesäkuu otti askeleen lähemmäksi. Hän piti punaista tukkaansa takana toisella kädellä, kun taas toinen ojensi puhelintaan, Soihtu-ominaisuus auki ja päällä.
”luulen, että ne ovat”, hän sanoi rauhallisesti.
” Seriously?”
” Joo.”
” well, fuck.”
June etsi kassistaan kotiavaimiaan.
” No need to get alarm. Se oli varmaan postinkantaja tai huolestunut naapuri. Se on pieni saari. Joku olisi nähnyt tämän ja yrittänyt auttaa. Ihme, ettei kukaan tullut kertomaan eläinlääkärille.”
” tai, se voi olla joku penkomassa paikkaa. Se on pieni saari – ihmiset tietävät isoäidin kuolleen.”
” Everybody loved her, Val.”
”People do stupid shit when they’ re desperate.”
” You ’d know,” June ärähti takaisin. Katsoin siskoani, ja hänen kasvonsa murenivat automaattisessa anteeksipyynnössä katuen sanojaan. Olen pahoillani. Perun sanani.”
” ihan sama.’Astuin pesän yli ja pelkäsin mehiläisen pistoa. Voitte siivota tämän, neiti Eläinlääkäri.”
kuulin Junen mumisevan jotain vastaukseksi, mutta en välittänyt hänestä. En jaksanut puolustaa itseäni junelle asti. Lisäksi mielessäni vilahti vain yksi nimi. Olin nähnyt hänet vain hetkeä aiemmin. olisiko Bruce voinut olla niin utelias, että olisi halunnut nähdä, missä asun?
menin avaamaan ulko-ovea, mutta se juuttui ovenkarmiin. Rapea valkoinen kirjekuori erottui lattiaa vasten. Nostin sen ylös ja käänsin sen käsissäni. Se oli merkitsemätön. Se on varmaan sujautettu oven alta.
”What’ s that?’June kysyi työntäen päätään olkapääni ympärille.
avasin kuoren ja katsoin sisälle. Se oli tyhjä.
” millainen sairas vitsi tämä on? Kysyin. Joku yrittää pelotella meitä.”
” näyttää siltä, että he onnistuvat. June katsoi minua terävästi. Tälle on varmasti järkevä selitys. Aina löytyy järkevä selitys, June sanoi pudottaen käsilaukkunsa eteisen lattialle. Hän suuntasi hallin katsomoon ja avasi Ilmastointilaitteen kaukosäätimen laatikon.
katsoin tyhjää kirjekuorta kädessäni ja tärisin, tuntien kylmää ensimmäistä kertaa sen jälkeen, kun pääsin Vuorisaarelle.
”Yeah, until there’ s not.’
~~~
heräsin kylmässä hiessä. Olin uneksinut, että takapihan köynnökset etenivät talon puolelle, makuuhuoneeni ikkunan läpi ja liukuivat pitkin vartaloani. Viimeinen asia, jonka muistin ennen heräämistä, oli tunne, kun he kietoutuivat tiukasti käsivarsieni ympärille.
huoneeni lämpötila oli laskenut rajusti yön aikana, enkä ollut hetkeäkään varma, missä olin. Pää yhä tyynyllä, katsoin makuuhuoneeni ikkunaan nähdäkseni yötaivaan valuneen varjoon. Ei köynnöksiä liukumassa lasin alle. Mutta käsivarteni … jopa kuun hämärässä, pystyin erottamaan mustelmat kyynärpäässäni. Pistojälkiä.
korkea ääni kiinnitti huomioni, kuin terävä naula laahaisi lasin poikki. Nousin sängylle istumaan ja kietoin käteni ympärilleni. Ääni lävisti jälleen ilman ja kananlihalle pisamia ihoni. Nousin tällä kertaa seisomaan jalat kylminä lattiaa vasten.
muutaman askeleen pimeydessä tunsin jonkin tarttuvan jalkaani. Se oli paperinpala. Nostin sen ylös ja näin sivulla isoja, rohkeita käsinkirjoitettuja sanoja mustalla musteella. Tartuin puhelimeeni ja pidin valoa sivulla.
he tarkkailevat sinua
pudotin paperin kuin se olisi kuuma kädessäni, katsellen pimeässä, kun se kellui alas maahan.