takana tässä artikkelissa selitetään, mikä sointu on ja mitkä ovat yleisimmät sointukategoriat. Pianoscales.org ei ensisijaisesti keskity sointuihin, ja siksi tässä ei ole diagrammeja tietyille soinnuille. Siinä tapauksessa Pianochord.org voidaan suositella.
mikä on sointu?
sointu on useita yhdessä soitettuja nuotteja. On olemassa kolmen nuotin sointuja (triadeja), neljän nuotin sointuja (joita kutsutaan myös neliosaisiksi sointuiksi) ja viiden nuotin sointuja (joita kutsutaan myös viisiosaisiksi sointuiksi). On jopa sointuja, joissa on kuusi tai seitsemän säveltä, mutta tässä tapauksessa jotkut nuotit ohitetaan yleensä soitettaessa. On olemassa sointuja, joissa on kaksi säveltä (dyads), jotka ovat harvinaisempia pianolla. Soinnut liittyvät myös asteikkoihin, lue siitä, miten sointuja rakennetaan asteikoista.
… ja mihin ne kelpaavat?
soinnut voivat esimerkiksi tribuuttia harmonialla ja rakenteella. Harmonialla tarkoitetaan tässä tapauksessa sitä, että sointu lisää bassonuotteja melodiaan ja tekee siitä täyteläisemmän makuisen. Rakenteeltaan soinnut voivat lisätä melodiaan rytmiä ja vaihtelua. Harmonian luomiseksi sointua soitetaan usein samanaikaisesti melodian sävelenä, ja rakenteen luomiseksi sointua soitetaan usein melodian sävelten välissä.
eri soinnut
duuri: duurikolmikko kirjoitetaan yleensä vain soinnun juuren nimellä.
esimerkiksi C: mukaan lukien sävelet C – E – G.
molli: mollikolmikko kirjoitetaan yleensä nimen perässä ”m” (lyhenne mollista).
esimerkiksi Cm: myös C – Eb – G.
7: Kun numero seitsemän seuraa sävelen nimeä, se on dominoiva seitsemäs sointu. Asteikkoon lisätään molli-seitsemäs ja siitä tehdään neljän sävelen sointu.
esimerkiksi C7: myös C – E – G – Bb.
m7: tämä on mollin seitsemäs sointu (m on lyhenne mollista). Molli-seitsemäs lisätään mollikolmikkoon.
esimerkiksi Cm7: myös C-Eb – G-Bb.
maj7: tämä on duuri (maj on lyhenne sanasta duuri) seitsemäs sointu. Duurikolmikkoon lisätään duuriseitsikko.
esimerkiksi Cmaj7: mukaan lukien C – E – G – B.
7-5: tämä on dominoiva seitsemäs sointu, jossa on litistetty viides. Tämä sointu voidaan myös kirjoittaa kuten 7b5.
esimerkiksi C7-5 tai C7b5: myös C – E – Gb – Bb.
7+5: Tämä on hallitseva seitsemäs sointu, jossa on teroitettu viides. Tämä sointu voidaan myös kirjoittaa kuten 7#5.
esimerkiksi C7+5 tai C7#5: myös C – E – G# – Bb.
6: Tämä tyyppi rakentuu duurikolmikosta, johon on lisätty asteikon kuudes sävel.
esimerkiksi C6: myös C – E – G – A.
m6: tämä tyyppi on rakennettu mollikolmikosta, johon on lisätty kuudes sävel.
esimerkiksi Cm6: myös C-Eb-G-A.
9: tässä asteikon yhdeksäs sävel lisätään hallitsevaan seitsemänteen sointuun.
esimerkiksi C9:, myös C – E – G – Bb – D.
M9: tässä asteikon yhdeksäs sävel lisätään mollivoittoiseen seitsemänteen sointuun.
esimerkiksi Cm9: mukaan lukien C – Eb – G – Bb – D.
maj9: tässä asteikon yhdeksäs sävel lisätään duurisointuun.
esimerkiksi Cmaj9: including C – E – G – B – D.
dim: on lyhenne sanoista reduced ja sointu on pienentynyt siten, että kolmas ja viides sävel litistyvät. On myös vähentynyt 7th kanssa litistetty seitsemäs nuotti.
esimerkiksi Cdim: including C – Eb – Gb tai Cdim7, including C – Eb – Gb – A.
m7b5: is also called half-reduced and is built by extend the dim triad with a major third.
esimerkiksi Cm75b: myös C – Eb – Gb – Bb.
aug: on lyhenne sanoista augmented ja sointua täydennetään samalla tavalla kuin viidettä säveltä teroitetaan.
esimerkiksi Caug: mukaan lukien C-E-G#.
sus: on lyhenne sanoista suspension. Tässä kolmas korvataan asteikon neljännellä sävelellä (sus4) tai toisella sävelellä (sus2).
esimerkiksi Csus4: mukaan lukien C – F – G tai Csus2, mukaan lukien C – D – G.
kun tunnet yllä esitetyt sointuluokat, tunnet eniten sointuja, joihin voit törmätä. On kuitenkin vielä enemmän luokkia ja joitakin harvinaisempia sointuja ovat:
- dominantti, molli ja duuri yhdestoista (esimerkiksi C11, Cm11 ja Cmaj11)
- dominantti, molli ja duuri kolmastoista (esimerkiksi C13, Cm13 JA Cmaj13)
- puolittain pienentynyt (esimerkiksi Cm7b5)
- lisätty seitsemäs (esimerkiksi Caug7)
- Add9 ja add2 (esimerkiksi cadd9 ja cadd2)
Käänteissoinnut
Käänteissoinnut ovat hyvin yleisiä ja tarkoittavat, että soinnussa olevat nuotit vaihtavat asemiaan. Jos otamme esimerkiksi suuren kolmijaon, on kaksi inversiota mahdollista. Ensimmäisessä inversiossa käytetään toista nuottia bassonuottina ja toisessa inversiossa kolmatta nuottia bassonuottina.
alkuperäinen sointu, C – duuri on konstruoitu C – E – G.
ensimmäinen inversio, C/E on konstruoitu E – G – C.
toinen inversio, C/G on konstruoitu G – C-E.
sointuja käytännössä
sointujen Soittotapa riippuu monesta tekijästä: Soitatko sooloa, yhdessä laulajan kanssa vai täydessä bändissä? Jos soitat yksin, soitat todennäköisesti sointuja vasemmalla kädellä ja melodiaa oikealla. Jos säestät laulajaa, keskittyisit vähemmän melodian nuotteihin ja ehkä jakaisit soinnut molempiin käsiisi. Ja lopuksi, jos soitat bändin kanssa, sinun pitäisi luultavasti soittaa vähemmän nuotteja.
Katso myös teoria: mikä on asteikko?