the Nunna Hwídah has sepittänyt this uncharacteristicallysomber Sonet for your contemplation:
I chaped upon an an ancient cake of code:
a stack of printings, talled as any man,
that in decaying boxes had been stocked.
kymmenentuhatta murenevaa sivua pitkä se juoksi.
hylätty pimeyteen murentamaan,
mikä ohjasi laivan mustuuden läpi kuuhun.
kieli on tänä loppuvuonna käyttämätön.
myös kohde-laitteisto on raunioina.
hautautunut yhden ainoan menettelyn piiriin,
koodirivi ja sitten nämä sanat ilmestyvät:
# tilapäinen, toivon toivon
koodi vieressä sinnikkäästi viimeiseen asti –
pysyvä kuin jokin tällä pallolla –
kun yläpuolella, tyhjä Kuu lentää ohi.
Editor ’s note
Inspired by this story of the Apollo Guidance Computer code for Apollo 11,and this code within,and Percy Bysshe Shelley’ s Ozymandias of course.
yritin pitää kiinni Shelleyn epätavallisesta (ja epätyypillisestä)sonetin riimittelystä, mutta poikkesin siitä runollisista syistä. Kieleksi, joka on erinomainen varastamaan sanoja muista kulttuureista, Englannilla on kauhistuttava riimien puute.