jos ajattelee, että on ollut kiireinen vuosi kaskaille, katsoo oikeastaan menneeseen.
se johtuu äänekkäiden ötököiden kiehtovasta elinkaaresta. Hyrinä, jota kuulemme pitkin kesää, tulee kaskaista, jotka ovat syntyneet kasvettuaan vuosia maan alla.
” ne elävät hyvin pitkään kypsymättöminä. Vanhemmilla saattoi olla hyvä vuosi viisi vuotta sitten. Sitten ne saivat munittua kasan munia, ja ne kuoriutuivat ja onnistuivat hyvin”, sanoi Perhospaviljongin hyönteistutkija Mario Padilla. ”Ja sitten viisi vuotta myöhemmin saatamme nähdä sen seuraukset.”
kaskaat eivät palaa koloihinsa lehtien vaihtuessa. Ötökät elävät aikuisina vain kuukauden, ehkä kuusi viikkoa. Mutta he ovat munineet seuraavan suven laulajasukupolven.
heillä on hieno nimi, joka yhdistää heidät ei-niin-fiineihin serkkuihin.
kaskaat kuuluvat hyönteisten luokitteluun, jota kutsutaan nimellä ” true bugs.”Kuulostaa arvostetulta! Mutta muita huomattavia todellisia ötököitä, jotka jakavat DNA: n, ovat kirva ja haisukaskas, mikä tekee kaskaasta kenties vilkkaimman perheenjäsenen.
tuo signeerausääni vaatii signeerausurun.
ja sitä kutsutaan tymbaaliksi. Kun kuulet kaskaiden jyrisevän, vain urokset pitävät ääntä osana kaskaiden kosiskelurituaalia. Tymbaali sijaitsee vian takaosassa pitkin lähes täysin onttoa vatsaa.
kun uroskaskas joustaa tymbaalilihaksiaan tietyllä tavalla, tuo ontto tila auttaa ääntä ”heijastumaan”, kuten Padilla asian ilmaisee.
” joten on todella vaikea paikantaa, missä he ovat. Se ei tule yhdestä suunnasta, vaan se hyrisee joka suuntaan, Padilla sanoi.
mitä nuo kaskaspoikaset tekevät maassa kaikki nuo vuodet?
syöminen. Vuosien syöminen. (Ötökät, he ovat kuin me!) Erityisesti nuoret kaskaat mutustelevat puiden juurista peräisin olevaa mahlaa. Kaskaat munivat munansa kasveihin, joista vastakuoriutuneet nymfit putoavat maahan ja kaivautuvat etsimään ravintonsa.
ilmastonmuutos saattaa edelleen altistaa kaskaiden elämäntyylille.
lämpimämpi sää voi vaikuttaa siihen, milloin ja kuinka paljon kaskaita syntyy paristakin syystä. Leudot talvet voivat merkitä sitä, että pakkanen ei mene yhtä syvälle maahan, joten lisää kaivautuneita kaskaspoikasia jää eloon ja syntyy myöhemmin. Samasta syystä historiallisesti kylmemmillä alueilla saattoi liikkua enemmän kaskaita, ja lämpimämmillä alueilla ne saattoivat syntyä entistä aikaisemmin.