kun jatkamme Jobin tutkimista Raamatusta palvontakautemme aikana tänä sunnuntaina, seurakuntamme johdatetaan ripittäytymisen aikaan, kun me palvomme yhdessä.
Jobin kirjan 42. luvussa Jobin ystävät kutsutaan tekemään parannus ja pyytämään Jumalalta anteeksiantoa. Mutta saadakseen anteeksiannon Jumalalta heillä täytyy olla veriuhri ja joku, joka menee heidän välilleen ja rukoilee heidän anteeksiantoaan.
kun kristityt tunnustavat meidän tarvitsevan samaa, tarvitsemme veriuhrin maksaaksemme syntimme ja jonkun riittävän vanhurskaan kulkemaan meidän ja Jumalan välillä. Me löydämme molemmat nuo vaatimukset Jeesuksesta Kristuksesta. Kun Jeesus kuoli, hän oli sekä vanhurskas ”välikäsi” että uhri syntien edestä.
tämän Kristuksen kaksoisroolin vuoksi syntien tunnustaminen voi olla niin palkitsevaa. Koska Jumala käskee meitä tunnustamaan syntimme ja Jumala lupaa antaa syntimme anteeksi (1.Joh. 1:9), meidän tulisi pyrkiä ymmärtämään raamatullisesti, mitä syntien tunnustaminen tarkoittaa.
ensinnäkin tunnustus voi olla luettelo synneistä, jotka tuomme Jumalan eteen ja sanallisesti kerromme hänelle tehneemme syntiä. Mutta emme voi vain lopettaa tähän luettelemalla sanallisesti syntejämme. Pelkkä niiden sanominen ääneen tai äänettömästi rukouksessa Jumalalle ei tee heille mitään muuta kuin tuo ne mieleen.
jos emme käsittele syntejämme, tunnemme vain syyllisyyttä. Samoin kun tunnustamme toisille kristityille uskoville, emme voi vain tunnustaa ja jättää syntejä luetteloksi.
tunnustus ei ole vain synnin tunnustamista, se on myös sopimus sen kanssa, mitä Jumala on tehnyt noille synneille. Synnintunnustuksessa sekä Jumala että kristityt ystävämme voivat muistuttaa meitä siitä, että Jeesuksen Kristuksen kuolema ristillä ja hänen väliintulonsa puolestamme poistaa syntimme eikä tee niistä enää mitään.
julistamme rohkeasti synnintunnustuksellamme, että 1) Jumala on antanut meille anteeksi, 2) meidän ei tarvitse pysyä tuon synnin sitomina, 3) Kristus on vapauttanut meidät synnistä ja 4) meidät julistetaan vanhurskaiksi hänen edessään.
Rippihetket muuttuvat siis sellaiseksi, mitä meidän pitäisi etsiä ja olla kiitollisia siitä, että meillä on.
näin Raamattu määrittelee synnintunnustuksen. Apostoli Johannes kirjoittaa, että meidän tulee tunnustaa syntimme, tunnustaa syntimme ja tietää, että Jumala on antanut meille anteeksi Kristuksessa (1.Joh. 1:8-9).
tämä puolestaan auttaa meitä murtamaan synnin voiman meihin nähden ja muistuttaa meitä siitä, että Jeesus Kristus kulkee jatkuvasti meidän välillämme ja Jumala antaa meille anteeksi kaikki syntimme. ”Rakkaat lapseni, kirjoitan tämän teille, jottette tekisi syntiä.
mutta jos joku tekee syntiä, meillä on isän puolestapuhuja-Jeesus Kristus, vanhurskas. Hän on sovitusuhri meidän syntiemme edestä, eikä ainoastaan meidän, vaan myös koko maailman syntien.”1. Joh. 2: 1-2.
jos sinulla on kysyttävää Jumalalta saamastasi anteeksiannosta tai siitä, mitä tunnustaminen merkitsee — etsi luotettava kristitty ystävä ja pyydä häntä auttamaan sinua saamaan selville, mitä Raamattu sanoo anteeksiannosta, tai ota yhteyttä johonkin paikalliseen seurakuntaamme ja pyydä pastoria.
he voivat auttaa opettamaan, mitä Jumala sanoo palkinnoista ja vapaudesta synnistä, jonka Jeesus antaa meille kuolemansa ja ylösnousemuksensa kautta, ja miten tunnustus voi auttaa sinuakin olemaan vapaa.
kuten aina, jos haluat lisäapua opiskeluun tai jos sinulla on kysyttävää, ota yhteyttä minuun osoitteessa [email protected].
Dale McCamish on Wilmingtonin Kristuksen kirkon pastori.
Dale McCamish
avustava kolumnisti