Materiaalien ominaislujuus Ominaiskuormitus tai lopullinen kuormitus

mainokset

Opi: materiaalien Ominaislujuus: Betonin Ominaislujuus, teräksen Ominaislujuus. ja Ominaiskuormitus tai lopullinen kuormitus

ominaisarvot (KS.kohta 36, IS-koodi)

materiaalien Ominaislujuus

ominaislujuus perustuu testitulosten tilastolliseen analyysiin, koska käytetyn materiaalin lujuudessa on eroja. Analyysin yksinkertaistamiseksi voidaan olettaa, että voimakkuuden vaihtelu noudattaa normaalijakaumakäyrää, joka on symmetrinen keskiarvon suhteen, kuten alla olevassa kuvassa on esitetty. 3.1.

materiaalien Ominaislujuus: Betonin Ominaislujuus, teräksen Ominaislujuus. ja Ominaiskuormitus
materiaalien Ominaislujuus

siksi ominaislujuus = keskimääräinen lujuus – k s

missä s on keskihajonta, k=1.64, joka vastaa 5%: n todennäköisyyttä

\

Betonin Ominaislujuus

ominaislujuus tarkoittaa materiaalin lujuuden arvoa, jonka alle enintään 5 prosentin testituloksista odotetaan laskevan. Se merkitään FCK on N / mm2. Eri betonilaatujen FCK-arvo määritellään is-koodilla 456: 2000 ja annetaan taulukossa 1.1

taulukossa 1.1. Betonin laadut, Betonin Ominaislujuus

ryhmä nimitys ominainen puristuslujuus, fck (N / mm2)
tavallinen

Betoni

M10

M15

M20

10
standardi

Betoni

M25

M30

M35

M40

M45

M50

M55

25
Suurlujuusbetoni M60

M65

M70

M75

M80

60

teräksen Ominaislujuus

teräksen ominaislujuutta pidetään eri intialaisten standardien määrittelemänä vähimmäistuottojännityksenä tai 0,2 prosentin kestävyysjännityksenä. Kun kyseessä on mieto teräs, sen katsotaan vastaavan vähimmäissaantolujuutta ja HYSD-tankojen osalta 0,2 prosentin todistusjännitystä. eri terästyyppien ominaislujuuden arvot on esitetty taulukossa 1.9

taulukossa 1.9.

S.No. Vahvistetyyppi alatyyppi asiaa koskeva Intian standardi
Teräslevytanko (a) kylmämuokatut teräspalkit

(b) kuumavalssatut teräspalkit

IS 432-1996 (Osa I)

IS 1139-1966 (osa II))

Suuri myötölujuus

epämuodostuneet tangot (Tor-teräs)

(a) kylmämuokatut epämuodostuneet tangot

(i) Luokka Fe 415

(ii) Luokka Fe 500

(b) kuumavalssatut epämuodostuneet tangot

IS 1786-1979

IS 1139-1966 (osa II)

Kovavetoinen teräslankakangas metalliverkko IS 1566-1967
valssatut teräsrungot kulmat, T-profiilit, palkit,

kanavat jne.

on 226:1975
(I) Lämpömekaanisesti käsitellyt tangot (TMT)

(ii) korroosionkestävät teräkset (CRS) tangot

viimeksi käytössä olleet epämuodostuneet tangot

Ominaiskuorma tai lopullinen kuormitus

ominaiskuorma on lopullinen kuorma, joka todennäköisesti kohdistuu rakenteeseen sen käyttöiän aikana. Yksinkertaisuuden vuoksi kuormituksen vaihtelun oletetaan myös noudattavan normaalijakauman parannusta, ominaiskuormitus tai lopullinen kuormitus ilmoitetaan seuraavasti:

Ominaiskuormitus tai lopullinen kuormitus = keskikuorma + 1.64 S

\

Ominaiskuormitus on se kuormituksen arvo, joka 95 prosentin todennäköisyydellä ei ylity rakenteen elinkaaren aikana. Jos Tietoja ei ole, eri standardeissa ilmoitetut kuormitukset katsotaan ominaiskuormituksiksi. Tähän tarkoitukseen voidaan käyttää seuraavia standardeja.

IS 875 (Osa 1) – kuolleiden kuormien osalta

IS 875 (Osa 2) – määrättyjen kuormien osalta

IS 875 (Osa 3) – tuulikuormien osalta

IS 875 (osa 4) – lumikuormien osalta

IS 1893 (Osa 1) – maanjäristyskuormien osalta

Jaa tämä:

tiivistelmä
materiaalien Ominaislujuus Ominaiskuormitus tai lopullinen kuormitus
tavaran nimi
materiaalien Ominaislujuus Ominaiskuormitus tai lopullinen kuormitus
kuvaus
Opi:materiaalien Ominaislujuus :Betonin Ominaislujuus, teräksen Ominaislujuus. ja Ominaiskuormitus tai lopullinen kuormitus
tekijä
sanjay sharma
Julkaisijanimi
siviilikuormitus.blogi
kustantajan Logo
civilengineering.blog

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.