vastaan varastojen valitseminen tarkoittaa sitä, että yritetään valita paras kilpailijaryhmästä. Porterin Five Forces-malli voi auttaa keskittymällä viiteen suoraan ja olennaiseen kysymykseen yrityksen kyvystä kilpailla toimialan sisällä.
Five Forces-malli on nimetty sen kehittäneen Harvardin professorin mukaan, ja se on kvalitatiivinen analyysityökalu, jonka tarkoituksena on auttaa sijoittajaa tunnistamaan ja analysoimaan teollisuutta ajavat kilpailuvoimat. Se voi olla yhtä hyödyllistä analysoida vahvuuksia ja heikkouksia yhden yrityksen sisällä toimialalla.
esimerkiksi, harkitse Coca-Cola Company (KO) mahdollisena investointina, käyttäen Five Forces-mallia.
1. Ketkä ovat sen tärkeimmät kilpailijat?
kun ajattelee Coca-Colaa ja sen kilpailijoita, Pepsi lienee ensimmäinen nimi, joka tulee mieleen, ja oikeutetusti. Nämä kaksi yritystä ovat olleet
kilpailussa 1800-luvun lopulta lähtien.
heidän marquee-tuotteensa ovat valmistusaineiltaan ja mauiltaan hyvin samankaltaisia, vaikka monet
kuluttajat vannovat uskollisuutta jommallekummalle merkille. Molemmat antavat tuotteensa huimaa valikoima makuja ja muunnelmia.
siinä on yksi huomattava ero. Pepsi omistaa muun muassa Doritosin, Lay ’ sin, Cheetosin, Tostitosin,
ja Fritosin. Jos kaikki luopuisivat virvoitusjuomista huomenna, Pepsi voisi yhä menestyä suolaisten välipalojen myynnissä.
Coca-Cola taas on pitäytynyt juomissa. Mutta se omistaa joitakin juomabrändejä, jotka saattavat yllättää osan asiakkaistaan, kuten Minute Maid, Powerade, Gold Peak Tea, Dasani ja Vitaminwater.
Coca-Cola veikkaa, että jos ihmiset vannovat pois virvoitusjuomat, heidän on silti juotava jotain. Ja on syytä huomata, että he keskittyvät terveellisiin vaihtoehtoihin.
myös muut kilpailijat
Coca-Cola kilpailee suoraan Keurig Green Mountain Groupia vastaan. Näiden kahden nimibrändin lisäksi yhtiö omistaa myös yllättävän juomavalikoiman, johon kuuluvat Schweppes, RC Cola, Hires Root Beer ja Nehi.
lopputulos kysymykseen kilpailijoistaan: kuluttajien makujen ja trendien muuttuessa Coca-Cola voisi jäädä haavoittuvaiseksi, mutta brändillä on uskollinen kannattaja ja yhtiö on suojannut vetojaan liikkumalla juomatrendien mukana. Riski on tällä alueella kohtalainen.
2. Kuinka todennäköistä on, että alalle tulee uusi tulokas?
juomateollisuuteen tulee koko ajan uusia tulokkaita, mutta saavatko he jalansijaa yhtä paljon kuin Coca-Cola tai Pepsi? Heidän välillään olevat yhtiöt ovat lukinneet lisenssisopimukset jokaisen pikaruokaketjun kanssa. Ne ovat saaneet merkittävää hyllytilaa jokaisessa Marketissa ja minimarketissa.
uudella nimellä täytyisi olla hyvin positiivinen ja viraalinen imago tai käyttää omaisuuksia luodakseen sellaista bränditunnustusta, josta Coca-Cola nauttii.
todennäköisemmältä näyttää, että joko Coke tai Pepsi ostaisivat tulokkaan ja lisäisivät sen joukkoon. Coca-Colaan panostavan kannattaa kuitenkin ainakin pitää silmällä alkoholittomien juomien uusimpia trendejä.
3. Mitä Ostajat Voisivat Sen Sijaan Ostaa?
Coca-Cola joutuu myös kamppailemaan sen
tuotteiden sijaan siitä, mitä ostajat voisivat ostaa.
jos Starbucksin nousu on jotain osoittanut, se on se, että ihmiset todella rakastavat kahvia oikeassa ympäristössä. Coca-Cola osti osuuden Keurigin valmistajasta Green Mountain Coffee Roastersista, mahdollisesti tästä syystä.
ostajat voivat valita Coca-Colan pullotettujen juomien sijaan myös esimerkiksi vastavalmistettuja smoothieita tai tuorepuristettuja mehuja. Kun yhä useampi tulee terveystietoiseksi, uhka siitä, että ostajat korvaavat Coca-Colan toisella juomalla, häämöttää todellisena mahdollisuutena.
4. Mitä Neuvotteluvoimaa Ostajilla On?
pullotettujen juomien markkinoilla ostajilla on melko paljon
neuvotteluvoimaa, ja tämä vaikuttaa suoraan Coca-Colan tulokseen.
Coca-Cola ei myy suoraan loppukäyttäjilleen. Se käsittelee lähinnä
jakeluyhtiöitä, jotka palvelevat suoraan pikaruokaketjuja, automaattiyhtiöitä, yliopistokampuksia ja supermarketteja.
kysyntä johtaa ostoja, mutta Coca-Colan on pidettävä silmällä myös sitä
loppuhintaa. Viime kädessä se tarkoittaa, että sen on myytävä tuotteitaan jakeluverkoille riittävän alhaisin hinnoin, jotta ne voivat myydä tuotteitaan loppukäyttäjille kilpailukykyiseen hintaan.
johdonmukaisuus
lisäksi Coca-Colan hinnoittelun on pysyttävä jokseenkin yhdenmukaisena kunkin myyntipisteen kanssa. McDonald ’ s ei myy kokista 99 sentillä yhtenä päivänä ja 1,03 dollarilla seuraavana päivänä. Koska Coca-Colan myyntikustannukset (COGS) vaihtelevat materiaalien, kuljetuksen tai työvoiman vuoksi, joko juomayhtiön tai sen jakelijoiden on kannettava tappio.
tämä on todellinen riski, mutta se on sellainen, jonka joka toinen juomamassamarkkinoiden tulija kohtaisi.
5. Mitä Neuvotteluvoimaa Tavarantoimittajilla On?
tämä on viimeinen kilpailuvoima, jota pitää harkita: Coca-Colan toimittajat. Niin iso kuin yritys onkin ja niin paljon pitkäaikaisia sopimuksia kuin tavarantoimittajien kanssa pitää olla, sen ainesosien hinta ei ole täysin yhtiön vallassa.
erityisesti sokeri on hyödyke ja sen hinta vaihtelee ajan myötä. Yhden kauden heikko sato voi vaikuttaa sokerin hintaan ja nostaa Coca-Colan raaka-ainekustannuksia.
yhtiöllä todennäköisesti olevien sopimusten ansiosta vaikutus olisi minimaalinen, elleivät huonot sadonkorjuuolosuhteet kestäisi useita vuosia.
osta vai et?
mikään analyyttinen työkalu ei voi kertoa, kannattaako osaketta ostaa vai ei. Mutta ymmärtäminen kilpailuympäristö, jossa yritys toimii voi mennä paljon auttaa sinua tekemään päätöksen.