tämän tutkimuksen tavoitteena oli kuvata kroonista haimatulehdusta sairastavien koirien kliiniset, klinikopatologiset ja histopatologiset löydökset. Texas A& M-yliopiston ruumiinavaustietokannasta etsittiin raportteja koirista, joilla oli histologista näyttöä kroonisesta haimatulehduksesta, joka määriteltiin irreversiibeleiksi haiman histologisiksi muutoksiksi (esim.fibroosi tai atrofia). Signalointia ja samanaikaisia tautivertailuja varten käytettiin 100 satunnaisesti valitun koiran ruumiinavauspopulaatiota. Tapaukset luokiteltiin kliiniseksi tai satunnaiseksi krooniseksi haimatulehdukseksi oksentelun, ruokahaluttomuuden tai molempien vs. kumpikaan näistä oireista. Kaikki arkistoidut haimanäytteet pisteytettiin histologisesti julkaistulla pisteytysjärjestelmällä. Kuusikymmentäyksi koiraa krooninen haimatulehdus olivat mukana. Yleisimmät kliiniset oireet olivat uneliaisuus, ruokahalun heikkeneminen, oksentelu ja ripuli. Verrattuna viite ruumiinavauspopulaatioon, krooninen haimatulehdus tapaukset olivat todennäköisemmin vanhempi, kastroitu, ei-urheilu / lelu rotu ryhmä, ja on samanaikaisesti hormonitoimintaa, hepatobiliaarinen, tai neurologinen sairaus. Kliinisissä tapauksissa haiman nekroosin ja peripancreaattisen rasvakudoksen nekroosin histologiset pisteet olivat merkitsevästi korkeammat, ja heillä oli huomattavasti todennäköisemmin maksa-tai endokriininen sairaus, lisääntynyt maksaentsyymiaktiivisuus tai kohonnut kolesteroli-ja bilirubiinipitoisuus. Yhteenvetona voidaan todeta, että kroonisesta haimatulehduksesta johtuva kliininen sairaus saattaa liittyä haiman nekroosiin ja haiman rasvakudoksen nekroosiin. Signalment, esillepano, ja samanaikaisten sairauksien koirien krooninen haimatulehdus ovat samanlaisia kuin aiemmin raportoitu koirille akuutti haimatulehdus.