Johdanto-projektin yleiskatsaus ja merkitys
1400-luvun lopulla kaupankäynti ja uskonto yhdistivät monia kansoja. Osmanien valtakunta
esti suoran yhteyden Euroopan ja Aasian välillä, minkä vuoksi valtamerikaupasta tuli merkittävä yritys maille, jotka halusivat jatkaa hyödykkeiden vaihtoa. Kristinuskon kasvaessa Euroopassa yläluokka otti velvollisuudekseen levittää uskoa muihin kansoihin. Jotkut hallitsijat käyttivät sitä toisten kansojen valloittamiseen ja hallitsemiseen. Espanja, kristinuskon keulakuva, tukeutui siihen voimakkaasti sodankäyntitaktiikkana. Vuonna 1492 kuningatar Isabella 1, joka tunnetaan myös nimellä Isabel ”katolinen”, valtasi Granadan Takaisin maureilta, lähetti Kristoffer Kolumbuksen Intiaan levittämään kristinuskoa ja aloitti prosessin juutalaisten karkottamiseksi Espanjasta. Hänen intohimonsa kristinuskoa kohtaan oli niin voimakas, että vuonna 1974 Rooman katolinen kirkko myönsi hänelle arvonimen ”Jumalan palvelija”. Isabel rahoitti merikapteeni Kristoffer Kolumbuksen matkan purjehtia Intiaan ja käännyttää heidät islamista kristinuskoon. Tutkielmani todistaa, että uskonto oli Kolumbuksen länteen suuntautuneen matkan motiivi, ja esittää todisteita siitä, että hän käytti kristinuskoa valloittaakseen Amerikat ja riistääkseen intiaanit heidän mailtaan. Tämä teesi on tärkeä, koska se eroaa muista Columbus Voyage-tutkimuksista, että historiallisesti väite oli todistaa maapallon kierros, löytää eri kauppanopeus tai etsiä kultaa. Sen todistaminen, että Kolumbuksen vaikuttimena oli kristillisyys, osoittaa, miten voimakas uskonnollinen vaikutus on, jotta voidaan ylläpitää suurempaa tietoisuutta tulevista uskonnollisista liikkeistä, jotka voisivat mahdollisesti olla vahingollisia yhteiskunnalle.
vuonna 1492 Kristoffer Kolumbus lähti purjehtimaan Intiaan ja löysi nykyisen Länsi-Intian. Kolumbus lupasi matkan, jotta hän voisi tavata Suurkaanin ja täyttää hänen toiveensa. Suurkaani, Cathayn prinssi toivoi, että hänet ja hänen kansansa voitaisiin käännyttää kristinuskon pyhään uskoon. Kristoffer Kolumbus kirjoitti päiväkirjaansa: ”e ja hänen esi-isänsä olivat lähettäneet Roomaan monta kertaa pyytämään Pyhän uskomme oppineita miehiä opettamaan häntä.”1
Carol Delany, Stanfordin yliopiston emeritaprofessori on samaa mieltä siitä, että suurkaani ja hänen kääntymisensä kristinuskoon oli yksi tärkeimmistä syistä, joiden vuoksi Kolumbus lähti matkalle, mutta hän uskoo, että perimmäinen syy hänen neljän matkansa takana oli Jerusalemin riistäminen sitä asuttaneilta muslimeilta. ”Keskiajan kristityt uskoivat Jerusalemin olevan heidän oikeutettu perintönsä, jonka Kristus itse antoi heille; oli pöyristyttävää, että se oli muslimien hallussa.”2 Delany kertoo tarkemmin, kuinka fransiskaanien lähetystö toivoi saavansa Suurkaanin puolelleen muodostamaan itäisen sivustan vallatakseen Jerusalemin eurooppalaisten marssiessa lännestä.3 koska Kolumbus oli omistautunut kristitty, hän halusi käyttää kultaa, jonka hän saisi kaanin kanssa tekemästään kaupasta käännytettyään kansansa kristilliseen uskoon, rahoittaakseen ristiretken Jerusalemiin. Kolumbus piti päiväkirjaa matkoistaan tuodakseen takaisin kuningatar Isabelin ja Ferdinandin luo. Siinä hän toteaa hänen motivaationsa etsiä Intiaa, ” ajattelit lähettää minut, Christobal Colon, mainitun alueilla Intiassa nähdä mainitun ruhtinaat ja peoples…to katso, miten heidän kääntymyksensä Pyhään uskoomme voitaisiin toteuttaa. Ja sinä käskit, etten menisi itään Maitse (koska Osmanien valtakunnan saarto) … vaan reittiä Länteen, jota reittiä emme tiedä varmasti, että kukaan aikaisemmin on kulkenut.”4 viesti ei voisi olla yhtään selvempi, mutta Kolumbus toistelee edelleen, kuinka kristinuskoon kääntyminen on hänen tärkein hankkeensa, kun hän saapuu sinne, minkä hän uskoo olevan Intia. ”Pidän rauhallisimpia ruhtinaita, että jos täällä olisi hartaita uskonnollisia ihmisiä, jotka osaisivat kieltä, he kääntyisivät kristityiksi.”5 amerikkalaisissa kouluissa on opetettu, että Kolumbus purjehti länteen todistaakseen, että maa oli pyöreä. Pyrin todistamaan, että tämä on harhaluulo, samalla kun todistan Hänen todelliset aikomuksensa levittää kristinuskoa. Artikkelissa Science, Religion and Columbus ’ s Enterprises of Indies Pauline Moffit Watts kirjoittaa, että historiallisesti Kolumbuksen matkaa pidettiin tieteellisten tutkimusmatkojen tapauksena. Tällaista ajattelua on ollut jo vuosia. Myytti oli erityisesti annetaan jalat kirjan kirjoittanut Washington Irving, History of Life ja Voyages of Christopher Columbus julkaistu vuonna 1828.6 Irving väittää hänen kirjansa olevan historiallinen tosiasia, jossa hän sitoutui laaja tutkimus. ”Litteän maan” teoriaa ei koskaan mainittu Columbus Journal-lehdessä. Itse asiassa hän avaa päiväkirjansa ylistäen kuningatarta siitä, että hän pystyi valloittamaan Alhambran maureilta ja riistämään maansa juutalaiset kokonaan kristinuskon nimissä. ”Minä näin maurien kuninkaan tulevan kaupungin porteille ja suutelevan teidän Korkeuksienne kuninkaallisia käsiä ja – – karkottavan kaikki juutalaiset kaikista teidän Valtakunnistanne ja Valtakunnistanne.”7 tutkiessaan vielä tarkemmin Kolumbuksen päiväkirjaa, tavattuaan ensi kerran uuden maailman alkuasukkaat, hän kirjoittaa: ”tiesin, että he olivat kansa, joka voitaisiin helpommin vapauttaa ja käännyttää Pyhään uskoomme rakkauden kuin pakosta.”8 hänen ensimmäinen kirjoitettu vastauksensa kohtaamistaan ihmisistä liittyi ajatukseen käännyttää heidät kristinuskoon. Kolumbus uskoi hartaana kristittynä, että Kristuksen hengellisellä polulla oleminen oli ainoa tapa elää elämässä. Hänen velvollisuutensa oli pelastaa noiden ei-kristittyjen sielut pitääkseen heidät poissa helvetin porteilta.9 ja mikä olisikaan parempi tapa tehdä se sitten kulkemalla tuntematonta, mahdollisesti vaarallista reittiä länteen suuren meren halki värvätäkseen suuren keisarin, Suurkaanin ja hänen kansansa, auttamaan avustajaa taistelussa sen takaisin saamiseksi, mikä heille oikeutetusti kuului, Jerusalemia.
kirjassa Columbus: The Four Voyages, 1492-1504 Laurence Bergreen toteaa, että Kolumbuksen ajatus uudesta maailmasta perustui näkyihin, jotka hän loi lukemalla Marco Polon matkoja. Kolumbus totesi sen olevan ” pragmaattinen matkaopas, jonka Polo tarkoitti.10 Bergreen ei kuitenkaan rinnasta sitä, että Kolumbuksen kiinnostus Poloa kohtaan olisi syvemmällä kuin vain kuuluisan tutkimusmatkailijan ideologia. Marco Polo tapasi Suurkaanin ollessaan 17-vuotias, kun hän seurasi ”isänsä Nicolon ja setänsä Maffeon kanssa kaanin kuningaskuntaan Cathayhin…
Cans on kiinnostunut kristinuskosta.”11 Marco Polo tallensi tämän matkan kirjassaan Travels. Hän toteaa, että hänen puolueensa ei koskaan päässyt tapaamaan Tšingis-kaanin pojanpoikaa Kublai-kaania. Papit, jotka matkustivat hänen isänsä ja setänsä mukana, joutuivat kääntymään takaisin, koska matka oli heille liian raskas tehtävä. Khan ei koskaan saanut kristillisiä neuvojaan. Marco sanoi: ”jos paavi olisi lähettänyt paikalle henkilöitä, jotka olisivat asianmukaisesti päteviä saarnaamaan evankeliumia, suurkaani olisi omaksunut kristillisyyden.”12
1 Columbus, Christopher, John Cabot ja Gaspar Real. ”Kristoffer Kolumbuksen päiväkirja (hänen ensimmäisellä matkallaan 1492-93) sekä John Cabotin ja Gaspar Corte Realin matkoihin liittyviä asiakirjoja.”Lontoo: Hakluyt Society, 1893, 16.
2 Delaney, Carol Lowery. Kolumbus ja Jerusalemin etsintä. (New York: Free Press, 2011), XV.
3 sama.
4 ks. Huomautus 1 edellä.
5 Ibid., 71.
6 Singham, Mano. ”Kolumbus ja litteä maa-myytti.”Phi Delta Kappan 88, no. 8 (huhtikuu 2007): 590-592. Education Full Text (H. W. Wilson), EBSCO host (accessed 10 marraskuu 2012).
7 ks. edellä oleva huomautus 1, 15.
8 ks. edellä oleva huomautus 1, 37.
9 ks. edellä oleva huomautus 2, XVI.
10 ks. edellä oleva huomautus 2, 11.
11 sama.
12 Ibid.