rauhanomaiset mielenosoittajat ja mellakoitsijat ovat tungeksineet Chilen pääkaupungin Santiagon kaduille protestoidakseen eriarvoisuutta ja valtion sortoa vastaan, myös 650 km: n (400 mailin) etelään on lyöty yhtä symbolisia iskuja.
Temucon kaupunkikeskuksessa huppupäiset mielenosoittajat lassosivat viime viikolla 1500-luvulla eläneen espanjalaisen konkistadorin patsaan ja kiskaisivat sen maahan.
hurraavat sivulliset-monet pukeutuivat Mapuche – alkuperäisväestön perinteisiin ponchoihin ja päähineisiin – leimasivat Pedro de Valdivian pronssiseen patsaaseen ja moukaroivat sitä puisilla sauvoilla.
Concepciónin kaupungissa – jonka Valdivia löysi vuonna 1550-väkijoukko kaatoi espanjalaisen siirtokuntalaisen toisen rintakuvan, paalutti sen piikkiin ja grillasi sen historiallisen vihollisensa Mapuche-päällikkö Lautaron patsaan jalkojen juuressa.
läheisessä Collipullin kaupungissa kenraali Cornelio Saavedran pronssipatsas-joka oli tunnettu Mapuche-sydänmaan verisen 1800 – luvun ”rauhoittamisen” johtamisesta-koki samanlaisen kohtalon.
kaikkein dramaattisinta oli, että Chilen sotilaslentäjän Dagoberto Godoyn (1893-1960) Temucossa sijainnut patsas mestattiin, ja hänen päänsä ripustettiin Mapuche – soturi Caupolicánin patsaan käsivarresta-nyt myös Mapuche-lippua eli Wenufoyeta pidellen.
patsaat on sijoitettu keskelle pahinta poliittista levottomuutta Chilessä sitten Augusto Pinochetin diktatuurin lopun, sen jälkeen kun metrolippujen protestointi muuttui kansannousuksi, joka vaati dramaattisia muutoksia maan taloudelliseen ja poliittiseen järjestelmään.
hyökkäykset Espanjan siirtomaavallan symboleita vastaan ovat herättäneet sanasodan, joka muistuttaa väittelyistä Yhdysvalloissa Konfederaation kenraalien muistomerkeistä tai Yhdistyneessä kuningaskunnassa orjakauppiaiden ja imperialistien merkittävistä patsaista.
konservatiiviset chileläiset kommentaattorit ovat leimanneet heidät ilkivallanteoiksi ja ”ammattimaisten agitaattorien”teoiksi. Toiset kuvailevat orgaanista – joskin ylisuurta-halua haastaa vakiintuneita historiallisia kertomuksia.
”nämä ovat hyvin voimakasta symboliikkaa, kun hylkäämme virallisen version, joka on väärentänyt ja räikeästi kaunistellut historiaamme”, sanoi Pedro Cayuqueo, Mapuche-kirjailija ja historioitsija. ”On jotain paljon syvempää tekeillä.”
patsaiden kaataminen kuvastaa myös syviä nykyajan epäkohtia, joita Mapuchet tunsivat joutuessaan Chilen valtioon aseella uhaten 150 vuotta sitten.
Chilen suurin alkuperäisväestö – joka käsittää 10 prosenttia maan 17 miljoonan asukkaan väestöstä – on hiertänyt kauaskantoisen keskushallinnon alla siitä lähtien.
epätasa-arvoinen maanomistus, metsien hävittäminen, saastuminen ja Vähäinen poliittinen edustus juurtuivat vuosien 1973-90 julmaan Pinochetin hallintoon.
”Me Mapuchet olemme kyseenalaistaneet diktatuurista periytyvää talousmallia ja yhteiskuntasopimusta demokratiaan paluun jälkeisestä päivästä lähtien”, cayuqueo lisäsi.
tämä tyytymättömyys purkautuu säännöllisesti väkivaltaisuutena. Radikaalit Mapuche-ryhmät ovat vuodesta 2011 lähtien pommittaneet yli 900 kohdetta, usein karjatiloja ja puutavararekkoja, vaatien 20 ihmisen hengen.
Chilen militarisoidut poliisivoimat ovat tappaneet noin 15 Mapuchea vuoden 1990 jälkeen. Aseettoman Mapuche-Maanviljelijän Camilo Catrillancan kuolettava poliisiammuskelu vuosi sitten-ja sitä seurannut peittelyyritys – herätti laajaa, viipyilevää raivoa.
pääkaupungin mielenosoittajat ovat kantaneet Catrillancan kuvaa ja heiluttaneet Wenufoyea, mutta on epäselvää, kuinka paljon tavallinen mielenosoittaja liittyy alkuperäiskansojen asioihin.
”Mapuche-lippua ei voi pitää vain symbolina Mapuche-aatteen puolesta”, sanoi chileläinen politiikan tutkija Kenneth Bunker, ”vaan myös järjestelmän vastaisena tunnuksena.”
työväenluokkaiset chileläiset jakavat mapuchejen halveksunnan kaukaista taloudellista ja poliittista eliittiä kohtaan, mutta heitä suututtavat lähinnä matalat palkat ja eläkkeet, huono julkinen terveydenhuolto ja lukiomaksut, Bunker lisäsi.
silti Mapuche – aktivistiryhmät – jotka marssivat viime viikolla yhdessä Temucossa-toivovat, että lähes yksimielinen tuki Chilen Pinochetin ajan perustuslain uudelleen kirjoittamiselle tarjoaisi mahdollisuuden.
tärkeimpiä heidän tavoitteistaan on, että Chilestä tulisi naapurimaa Bolivian kaltainen ”monikansallinen valtio”, joka antaisi alkuperäisasukkaille suuremman poliittisen autonomian sekä heidän kielensä ja tullivirkailijan asemansa.
tällaisia vaatimuksia jakavat pienemmät aboriginaaliryhmät, kuten Diaguita, Andien aavikkokansa, jolla on noin 90 000 itse tunnistettua jälkeläistä. Pohjoisimmassa La Serenan kaupungissa mielenosoittajat kaatoivat ja polttivat lokakuun lopulla myös konkistadori Francisco de Aguirren patsaan ja korvasivat sen Diaguitanaisen ”Milankan” kuvalla.
{{topLeft}}
{{bottomLeft}}
{{topRight}}
{{bottomRight}}
{{/goalExceededMarkerPercentage}}
{{/ticker}}
{{heading}}
{{#paragraphs}}
{{.}}
{{/paragraphs}}{{highlightedText}}
- Chile
- alkuperäiskansat
- Amerikat
- uutiset
- Jaa Facebookissa
- Jaa Twitterissä
- Jaa sähköpostilla
- Jaa LinkedInissä
- Jaa Pinterestissä
- jaa WhatsAppissa
- Jaa Messengerissä