kirroosi on 12. yleisin kuolinsyy Yhdysvalloissa. Uudemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että maksafibroosi on dynaaminen prosessi ja että varhainen kirroosi voi olla palautuva. Vain Joka kolmas kirroosiin sairastunut tietää sairastavansa sitä. Useimmat kirroosipotilaat pysyvät oireettomina dekompensaation alkamiseen saakka. Kun kliinisiä oireita, oireita, tai epänormaali maksan toimintakokeissa havaitaan, jatkotutkimuksia on jatkettava viipymättä. Kirroosin yleisimmät syyt ovat virushepatiitti, alkoholimaksatauti ja alkoholiton steatohepatiitti. Alustava työ sisältää virushepatiitti serologioita, ferritiini, transferriini kylläisyys, ja vatsan ultraäänitutkimuksia sekä täydellinen verenkuva, maksan toimintakokeet, ja protrombiini aika/kansainvälinen normalisoitu suhde, jos ei ole jo tilattu. Lisätestaus perustuu väestötietoihin ja riskitekijöihin. Yleisiä seerumin ja ultraäänen seulontatestejä fibroosin arvioimiseksi ovat aspartaattitransaminaasi-trombosyyttisuhde-indeksin pisteet, fibroosi 4-pisteet, fibroottinen/Fibrosuuri, alkoholiton rasvamaksa-fibroosi-pisteet, standardi ultraäänitutkimus ja ohimenevä elastografia. Yleensä noninvasive testit ovat hyödyllisimpiä tunnistamaan potilaita, joilla ei ole minimaalinen fibroosi tai pitkälle edennyt fibroosi. Kroonisen maksasairauden hoito sisältää ohjattua neuvontaa, laboratoriotestejä ja ultraääniseurantaa. Hoitotavoitteet ovat kirroosin, dekompensaation ja kuoleman ehkäiseminen. Laskimolaajennuksia seurataan tähystyksellä, ja ne vaativat usein estolääkitystä ei-selektiivisillä beetasalpaajilla. Askites hoito sisältää diureesi, suolan rajoitus, ja antibioottiprofylaksia spontaani bakteeri peritoniitti, tarvittaessa. Maksan enkefalopatiaa hoidetaan elintapojen ja ravitsemuksellisten muutosten sekä tarpeen mukaan laktuloosin ja rifaksimiinin avulla. Maksasolusyövän seulontaan kuuluu ultraääniseulonta puolen vuoden välein maksakirroosipotilailla.