Kaarle Rohkea oli mies, joka olisi voinut muuttaa Euroopan Kasvot. Hän peri Valois ’ n Burgundin herttuakunnan vuonna 1467 ja oli yksi Euroopan vaikutusvaltaisimmista aatelisista, itse asiassa hallitsija. Hänen johdollaan, johon kuului muun muassa armeijan modernisointi, Burgundista olisi voinut tulla itsenäinen kuningaskunta. Sen sijaan hän ylsi voittojen sarjaan, joka päättyi häpeälliseen tappioon.
Burgundin herttuakunta
vuonna 1363 perustettu Burgundin herttuakunta kasvoi nopeasti merkittäväksi valtalohkoksi Ranskan ja Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan alueiden välille. Ison osan tästä ajasta Englannin ja Ranskan välinen satavuotinen sota heikensi Ranskan monarkian arvovaltaa. Tämä antoi Burgundin herttuoille tilaa astua ulos Ranskan kruunun varjosta ja tulla omaksi voimakseen.
herttuakunta oli kooltaan verrattavissa Englantiin, mutta paljon murtuneempi, sillä se koostui kahdesta erillisestä kertyneestä alueesta, jotka Lothringenin herttuakunta jakoi. Vaikka tuon ajan politiikka antoi herttuoille suuria valtamahdollisuuksia, heidän asemansa oli maantieteellisesti haavoittuva.
Kaarle Rohkean Sotilasuudistukset
Kaarle Rohkea otti herttuakunnan käytännössä haltuunsa vuonna 1464 ja hänestä tuli virallisesti herttua vuonna 1467. Sotilaallisesti kyvykäs ja kunnianhimoinen hän otti vallan juuri, kun pysyvät ammattiarmeijat alkoivat tulla vaihtoehdoksi Euroopassa.
Kaarlen aikaan asti Burgundilla oli vain pieni oma armeija, joka tukeutui palkkasotureihin vahvistaakseen joukkojaan. Kaarlen aikanakin palkkasoturit olivat tärkeitä. Hänen joukkoihinsa kuului 400 englantilaista ratsujousiampujaa vuonna 1476. Hän työllisti condottierea, Italian niemimaan kuuluisia palkkasoturiyhtiöitä, kuten Cola de Montfortea. Montforte toi Kaarlen palvelukseen 400 crossbowmenia, 1600 ratsumiestä ja 300 jalkaväkeä vuosina 1473-1477.
vähentääkseen burgundilaisten riippuvuutta palkkasotureista Kaarle ryhtyi luomaan pysyvää armeijaa. Kuten useimmat keskiaikaiset armeijat, tämä rakentui hallitsijansa hovikaartin ympärille. Kaarle lisäsi sekakomppanioita ratsuväkeä, ohjusjoukkoja ja jalka-joukkoja. Hän työllisti nykyaikaisinta saatavilla olevaa tykistöä aikana, jolloin tämä tekniikka oli tekemässä suuria edistysaskelia.
näitä joukkoja ei koottu vain sodan aikana, vaan porattiin rauhan aikana. Ratsuväki harjoitteli lataamista, perääntymistä ja ryhmittymistä uudelleen. Pikemen harjoitteli etenemään, polvistumaan ja pitämään puolustuslinjaa jousimiesten ampuessa heidän päänsä yli. Sotilasasetuksissa määriteltiin armeijan hierarkia, varustus ja univormut. Tuon ajan mittapuulla se oli huomattava kurinalaisuudessaan, johdonmukaisuudessaan ja valmennuksessaan.
voiton vuosikymmen, 1465-75
Kaarlen kunnian vuosikymmen alkoi siitä, mikä näyttää monin tavoin katastrofilta. Hän osallistui kapinaan Ranskan kuningas Ludvig XI: tä vastaan ja haavoittui sotkuisessa taistelussa Montlhéryssä 14.heinäkuuta 1465, jossa hän menetti joukkonsa hallinnan. Kuitenkin hänen saavutuksensa taistelukentällä tuossa tilaisuudessa antoivat hänelle yhä terveen sotilaan maineen.
vuosina 1465-1468 Kaarle valloitti Liègen ja sen alueet ja tuhosi lopulta kaupungin sen kapinoitua häntä vastaan. Hän sai Ludvig XI: ltä edullisen sopimuksen vangittuaan Ranskan kuninkaan vuonna 1468, mutta hävisi tälle 1471-2.
vallattuaan Reininmaan ja tehtyään voimakkaan näytöksen keisari Fredrik III: n edessä Kaarle sai Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan tuen, mikä asetti hänet vahvempaan asemaan ranskalaisia vastaan.
30. marraskuuta 1475 Kaarle suoritti Lothringenin valloituksen ja luovutti sen pääkaupungin Nancyn. Hänen reviirinsä oli nyt niin lähellä kuin se oli koskaan ollut yksittäisessä Unitedin lohkossa. Kaksi vuotta aiemmin hän oli harkinnut lopettamista ja itsenäisen kuningaskunnan muodostamista. Jos hän olisi tehnyt niin nyt, Burgundi voisi olla itsenäinen eurooppalainen maa vielä tänäkin päivänä.
sen sijaan Kaarle venyi.
ottaen sveitsiläisen
Burgundin alueellisen kasvun pelästyttämänä joukko Strasbourgin johtamia Reinin kaupunkeja solmi liiton Sveitsin kantonien kanssa, jolloin syntyi Konstancen liitto. Peläten, että Kaarle yrittäisi seuraavaksi vallata heidät, he julistivat hänelle sodan vuonna 1474.
lyötyään Lothringenin Kaarle pystyi ottamaan vastaan häntä vastaan muodostetun liiton. Keskittyen Bernin kaupungin valtaamiseen hän marssi Sveitsin liittoon vuonna 1476 vieden pojanpojan ja Vaumarcuksen Neuchâteljärven rannoille. Maaliskuuta hänen joukkonsa joutuivat sveitsiläisten väijytykseen edetessään järven pohjoisrantaa pitkin. Kolmen tunnin sotkuisten ja päättämättömien taistelujen jälkeen sveitsiläisjoukkojen saapuminen muutti burgundilaisten perääntymisen hätääntyneeksi lennoksi, jossa matkatavarajuna ja 400 tykkiä menetettiin.
Kaarle lähetti lisäjoukkoja Flanderista ennen kuin eteni jälleen kohti Berniä, tällä kertaa neuchâteljärven eteläpuolista reittiä pitkin. Saavuttuaan Murteniin 11. kesäkuuta hän piiritti kaupunkia.
Kaarle Muurinen
seuraava askel kohti katastrofia tuli 11 päivää myöhemmin. Kun Burgundin armeija oli syömässä lounasta piiritysleirissään, sveitsiläiset avustusjoukot marssivat metsästä heidän kimppuunsa. Puiden kansi merkitsi burgundilaisten yllätystä. Heillä oli kaksikymmentä minuuttia aikaa koota ja ryhmittyä taisteluun,eikä se ollut tarpeeksi pitkä. Heitä oli kaksi yhtä vastaan, he olivat yliajettuja ja sitten murtenin sortie yllätti heidät heidän yrittäessään paeta. Kolmannes Burgundin armeijasta menetettiin sekä satoja tykkejä lisää.
Kaarlen joukkojen ollessa epäjärjestyksessä Lothringenin herttua piiritti menetetyn pääkaupunkinsa Nancyn. Kaarle ryhmittyi uudelleen ja palasi, mutta oli liian myöhäistä estää kaupungin kukistumista. Hän piiritti sitä vuorollaan, mutta Lorrainerit ja sveitsiläiset tulivat vapauttamaan kaupungin. 5. tammikuuta 1477, alakynnessä olevat ja saarretut burgundilaiset lyötiin jälleen. Tällä kertaa Kaarle kuoli taisteluissa.
Kaarle ihottuma?
Kaarle rohkeasta käytetään joskus nimitystä Kaarle ihottuma. Hänen viimeiset kampanjansa tukevat tätä arviota hänen luonteestaan. Hän haastoi sveitsiläiset, Euroopan parhaan jalkaväen, heidän valintansa perusteella ja ilman vankkaa strategiaa. Hänen yli vuosikymmenen rakentamansa reformoitu armeija ja Yhdistynyt alue menetettiin kahdentoista kuukauden kuluessa.
Kaarle Rohkea oli älykäs armeijan uudistaja, mutta strategina hänen epäonnistumisensa koituivat hänen turmiokseen ja kuolemakseen.