bibliografia
Christopher Jencks on Yhdysvaltain arvostetuimpia ja vaikutusvaltaisimpia yhteiskuntatieteilijöitä. Hänen uraansa on ajanut kiinnostus taloudellisiin mahdollisuuksiin ja tulonjaon häntäpäässä olevien yksilöiden hyvinvointiin. Lyhyen virkakauden jälkeen lukion opettaja, Jencks tuli sosiaalipolitiikan maailmaan 1960-luvun alussa kuin itse kuvattu ”journalisti ja poliittinen aktivisti,” työskentelevät New Republic ja Institute for Policy Studies, vasemmalle kallistuva Washington, DC. aivoriihi. ”Colemanin raportin” Julkinen vaikutus (Coleman et al. 1966) teki Jencksiin vaikutuksen faktapohjaisen yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen voimalla vaikuttaa kansalaisten asenteisiin. Myöhemmin hän aloitti ansiokkaan akateemisen uran, jota leimasi sitoutuminen datalähtöisiin johtopäätöksiin, jotka haastavat kaikkien ideologisten näkökulmien ennakkokäsitykset.
hän liittyi 1960-luvun lopulla Harvard Graduate School of Educationin vastaperustettuun Center for Educational Policy Research-tutkimuslaitokseen, jossa hän yhteistyökumppaneineen tuotti epätasa-arvoa: A REESS assessment of the Effect of Family and Schooling in America (1972) and Who Gets Ahead? The Determinants of Economic Success in America (1979). Epätasa-arvo kyseenalaisti saadun viisauden, jonka mukaan koulutusmahdollisuuksien tasaaminen poistaisi taloudellisen epätasa-arvon osoittamalla, ei kiistattomasti, että vaikka sekä kouluilla että perhetaustalla on huomattavia vaikutuksia taloudelliseen menestykseen, ne selittävät silti vain pienen osan tulojen kokonaisvaihtelusta.
Kuka Pääsee Edelle? perustelee kognitiivisten taitojen ja persoonallisuuden merkitystä, vaikka se korostaa myös perhetaustan ja koulunkäynnin rooleja. Näiden niteiden löydökset katalysoivat paljon myöhempää tutkimusta taloudellisen epätasa-arvon syistä ja eriarvoisuutta vähentävästä politiikasta.
vaikutusvaltaisessa vuoden 1992 kirjassaan Rethinking Social Policy Jencks keskittyy poliittisiin kysymyksiin, jotka olivat nousseet näkyvään asemaan edellisellä vuosikymmenellä—mukaan lukien affirmative action, welfare, and the ”underclass.”Hänen harkitut analyysinsa pyrkivät sekä valaisemaan että lieventämään keskusteluja näistä kiistanalaisista kysymyksistä, kuten hän kirjoittaa, ”eriyttämään empiiriset ja moraaliset oletukset, jotka perinteiset ideologiat sitovat yhteen” (Jencks 1992, s. 21). Esimerkiksi, vaikka luonto vs. kasvatus keskustelu polarisoi yksilöitä vastakkaisissa ääripäissä poliittisen kirjon, Jencks väittää, että kysymys ei ole täysin ratkaistavissa—koska kaksi vuorovaikutuksessa—eikä välttämättä merkitystä päätettäessä, mitkä poliittiset valinnat ovat parhaiten käsitellä köyhyyttä ja eriarvoisuutta. Jencksin tutkimus on myös kyseenalaistanut tuloihin perustuvien köyhyyskeinojen pätevyyden, sen sijaan perustellut hallituksen lisätoimia suoraan aineellisten vaikeuksien seuraamiseksi. Hänen seuranneet turvaverkostoa koskevat politiikkasuosituksensa korostavat sekä yhteiskunnan vastuuta jäsenilleen että yksilöiden vastuuta yhteisölle.
the Homeless (1994) katsoo, että asunnottomien määrän kasvu Yhdysvalloissa 1980-luvulla johtui mielisairaiden laitostumisesta luopumisesta, crackkokaiiniepidemiasta, pitkäaikaistyöttömyyden lisääntymisestä, sosiaalietuuksien arvon laskusta, avioliittojen vähenemisestä lapsiperheiden keskuudessa ja halvan ”skid row” – asunnon saatavuuden heikkenemisestä. Siinä ehdotetaan myös useita toimia, jotka on suunnattu eri asunnottomien väestöryhmille.
Jencks palasi inhimillisen pääoman politiikan mahdollisuuksiin vähentää eriarvoisuutta toimittamassaan teoksessa (yhdessä Meredith Phillipsin kanssa), The Black-White Test Score Gap (1998). Toisin kuin hän on aiemmin väittänyt, että inhimillisen pääoman politiikalla olisi vain vähän vaikutusta eriarvoisuuden vähentämiseen, hän väittää, että ”koetuloserojen pienentäminen on todennäköisesti sekä välttämätöntä että riittävää rotujen välisen epätasa-arvon vähentämiseksi merkittävästi koulutustasossa ja ansioissa” (Jencks and Phillips 1998, s. 4). Tämä uusi johtopäätös on perusteltu ,koska” maailma on muuttunut ” (S. 4).
empiiristen analyysiensa lisäksi Jencks on vaikuttanut filosofisiin näkökulmiin tasa-arvon merkityksestä. Ilmeisesti kaikki Yhdysvaltain poliittiset ryhmät kannattavat yhtäläisten mahdollisuuksien ihannetta. Esseessään” who Must we Treat equal for Educational Opportunity to be Equal ” (1988) Jencks osoittaa, että näennäinen konsensus johtuu termiin liitetyistä moninaisista merkityksistä. Vaikka equal Opportunityn suosio johtuu suurelta osin sen taipumattomuudesta, Jencks valittelee, että tämän epätarkkuuden vuoksi siitä ei lopulta ole juurikaan hyötyä politiikan ohjenuorana.
eriarvoisuuden syihin keskittyneen uran jälkeen Jencks käänsi huomionsa sen seurauksiin yhteiskunnallisissa tuloksissa, kuten perherakenteessa, koulutustasossa ja kansalaisvaikuttamisessa. Jencks on tunnettu selkeästä, läpitunkevasta kirjoitustyylistään, ja hän julkaisee usein nonacadeemisissa tapahtumapaikoissa, kuten New York Review of Booksissa ja American Prospectissa, jossa hän toimii toimituskunnassa. Hänen lukuisiin palkintoihinsa ja kunnianosoituksiinsa kuuluu neljä kirjapalkintoa ja jäsenyyksiä National Academy of Sciences -, American Philosophical Society-ja American Academy of Political and Social Science-järjestöissä. Jencks on toiminut Harvardin yliopiston Kennedy School of Governmentin sosiaalipolitiikan Malcolm Wiener-professorina vuodesta 1998.
KS. myös Affirmative Action; Class; Education, USA; Equal Opportunity; Family; Homelessness; Human Capital; Income Distribution; Inequality, Income; Poverty; Upgraphy; Welfare
bibliografia
Coleman, James S., Ernest Q. Campbell, Carol F. Hobson ym. 1966. Koulutusmahdollisuuksien tasa-arvo. Washington, DC: National Center for Educational Statistics.
Jencks, Christopher. 1988. Ketä meidän on kohdeltava tasavertaisesti, jotta koulutusmahdollisuudet olisivat tasavertaiset? Etiikka 98: 518-533.
Jencks, Christopher. 1992. Sosiaalipolitiikan uudelleenarviointi: rotu, Köyhyys ja alaluokka. Cambridge, MA: Harvard University Press.
Jencks, Christopher. 1994. Kodittomat. Cambridge, MA: Harvard University Press.
Jencks, Christopher, Susan Bartlett, Mary Corcoran, et al. 1979. Kuka Pääsee Edelle? Taloudellisen menestyksen taustatekijät Amerikassa. New York: Peruskirjat.
Jencks, Christopher ja Susan E. Mayer. 1989. Köyhyys ja aineellisten vaikeuksien jakautuminen. Journal of Human Resources 24: 88-114.
Jencks, Christopher, and Paul Peterson, toim. 1991. Urbaani Alaluokka. Washington, DC: Brookings Institution.
Jencks, Christopher, and Meredith Phillips, toim. 1998. Mustavalkoinen Testitulosero. Washington, DC: Brookings Institution.
Jencks, Christopher ja David Riesman. 1968. Akateeminen Vallankumous. New York: Doubleday.
Jencks, Christopher, Marshall Smith, Henry Acland, et al. 1972. Inequality: a Reassessment of the Effect of Family and Schooling in America. New York: Peruskirjat.
Andrew Clarkwest
David J. Harding