yleiskatsaus
kasvava maailman väestö ja muuttuvat ruokavaliot lisäävät elintarvikkeiden kysyntää. Tuotanto on vaikeuksissa pysyäkseen vauhdissa, kun sadot tasaantuvat monissa osissa maailmaa, merien terveys heikkenee ja luonnonvarat-maaperä, vesi ja biologinen monimuotoisuus mukaan luettuina—hupenevat vaarallisen paljon. Vuonna 2020 julkaistussa raportissa todettiin, että lähes 690 miljoonaa ihmistä-eli 8,9 prosenttia maailman väestöstä-on nälkäisiä, mikä on kasvanut lähes 60 miljoonalla viidessä vuodessa. Elintarviketurvaa koskeva haaste vain vaikeutuu, sillä maailman on tuotettava noin 70 prosenttia enemmän ruokaa vuoteen 2050 mennessä, jotta arviolta 9 miljardia ihmistä voitaisiin ruokkia.
haastetta lisää maatalouden äärimmäinen alttius ilmastonmuutokselle. Ilmastonmuutoksen kielteiset vaikutukset tuntuvat jo nousevina lämpötiloina, sään vaihteluina, maatalouden rajojen siirtymisenä, invasiivisina viljelykasveina ja tuholaisina sekä sään ääri-ilmiöiden yleistymisenä. Maatiloilla ilmastonmuutos heikentää viljasatoja ja suurviljojen ravitsemuksellista laatua sekä laskee karjan tuottavuutta. Tarvitaan huomattavia sopeutumisinvestointeja, jotta nykyiset sadot säilyisivät ja jotta tuotanto ja elintarvikkeiden laatu paranisivat kysynnän tyydyttämiseksi.
ongelma toimii myös käänteisesti. Maatalous on iso osa ilmasto-ongelmaa. Se tuottaa tällä hetkellä 19-29 prosenttia kasvihuonekaasujen kokonaispäästöistä. Ilman toimia tämä prosenttiosuus voi nousta huomattavasti, kun muut alat vähentävät päästöjään. Lisäksi 1/3 maailmanlaajuisesti tuotetusta ruuasta joko katoaa tai menee hukkaan. Ruokahävikkiin ja hävikkiin puuttuminen on ratkaisevan tärkeää ilmastotavoitteiden saavuttamisen ja ympäristölle aiheutuvan stressin vähentämisen kannalta.
CSA: n kolmoisvoiton saavuttaminen
Climate-smart agriculture (CSA) on integroitu lähestymistapa maisemanhoitoon—viljelysmaahan, karjaan, metsiin ja kalastukseen—joka vastaa elintarviketurvan ja ilmastonmuutoksen kiihdyttämisen toisiinsa liittyviin haasteisiin. CSA: n tavoitteena on saavuttaa samanaikaisesti kolme lopputulosta:
1. Tuottavuuden kasvu: Tuottaa enemmän ja parempaa ruokaa ravitsemusturvan parantamiseksi ja parantaa erityisesti 75 prosentin maailman köyhistä tuloja, jotka asuvat maaseudulla ja ovat toimeentulonsa varassa pääasiassa maataloudessa.
2. Parempi sietokyky: vähentää alttiutta kuivuudelle, tuholaisille, taudeille ja muille ilmastoon liittyville riskeille ja häiriöille; ja parantaa valmiuksia sopeutua ja kasvaa pitkän aikavälin rasitusten, kuten lyhennettyjen vuodenaikojen ja epävakaiden sääolosuhteiden, edessä.
3. Pienemmät päästöt: Tavoitellaan pienempiä päästöjä jokaista tuotettua ruokakiloa kohti, vältetään metsäkatoa maataloudesta ja etsitään tapoja sitoa hiiltä pois ilmakehästä.
vaikka CSA perustuu olemassa olevaan tietoon, teknologioihin ja kestävän maatalouden periaatteisiin, se on monella tavalla erilainen. Ensinnäkin siinä keskitytään nimenomaisesti ilmastonmuutoksen torjumiseen. Toiseksi CSA tarkastelee järjestelmällisesti tuottavuuden, sopeutumisen ja lieventämisen välisiä synergiaetuja ja vaihtokauppoja. Lisäksi CSA pyrkii hyödyntämään uusia rahoitusmahdollisuuksia investointien vajeen kuromiseksi umpeen.
Lue lisää CSA: n perusteista, suunnittelusta, rahoituksesta, sijoittamisesta ja muusta CSA: n verkko-oppaasta, joka on kehitetty yhteistyössä Cgiar: n ilmastonmuutoksen, Maatalouden ja elintarviketurvallisuuden tutkimusohjelman (CCAFS) kanssa.
Ilmastoälykäs maatalous ja Maailmanpankkiryhmä
Maailmanpankkiryhmä (WBG) skaalaa parhaillaan ilmastoälykästä maataloutta. Ilmastonmuutosta koskevassa toimintasuunnitelmassaan ja vuoden 2025 ilmastotoimien Tehostamistavoitteissaan Maailmanpankki sitoutui tekemään yhteistyötä maiden kanssa ilmastoälykkään maatalouden toteuttamiseksi, jolla saavutetaan kolmoisvoitto tuottavuuden lisäämisestä, sietokyvyn parantamisesta ja päästöjen vähentämisestä. Vuonna 2020 Maailmanpankin maatalouden rahoituksesta 52 prosenttia kohdistui myös ilmastosopeutumiseen ja ilmastonmuutoksen hillitsemiseen.
WBG: n portfolio tulee myös keskittymään entistä enemmän laajaan vaikutukseen, ja sitä tasapainotetaan niin, että siinä keskitytään enemmän sopeutumiseen ja sietokykyyn. Näiden sitoumusten mahdollistamiseksi seulomme kaikki projektit ilmastoriskien varalta ja kehitämme ja käytämme edelleen mittareita ja indikaattoreita tulosten mittaamiseen sekä kasvihuonekaasupäästöjen huomioon ottamiseen hankkeissamme ja toiminnoissamme. Nämä toimet auttavat asiakkaitamme panemaan täytäntöön kansallisesti määritellyt panoksensa maatalousalalla ja edistävät ilmastotoimia, köyhyyttä ja nälän poistamista koskevien kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista.
Maailmanpankkiryhmä tukee myös tutkimusohjelmia, kuten cgiar: ia, joka kehittää ilmastoälykkäitä teknologioita ja hallintamenetelmiä, varhaisvaroitusjärjestelmiä, riskivakuutuksia ja muita innovaatioita, jotka edistävät resilienssiä ja torjuvat ilmastonmuutosta.
Climate-Smart Agriculture (CSA) – Maaprofiilit täydentävät tietämysvajetta tarjoamalla selkeyttä CSA: n terminologiaan, komponentteihin, olennaisiin kysymyksiin ja siihen, miten se voidaan kontekstualisoida eri maiden olosuhteissa. Nämä profiilit ovat myös menetelmä ilmastoälykkään maatalouden perustason arvioimiseksi maakohtaisella tasolla (sekä kansallisella että paikallisella tasolla), joka voi ohjata ilmastoälykkäitä investointeja ja kehitystä. Maailmanpankki on myös laatinut yli 10 Ilmastoälykästä maatalouden investointisuunnitelmaa (CSAIPs) Bangladeshille, Zimbabwelle, Sambialle, Lesotholle, Malille, Burkina Fasolle, Ghanalle, Norsunluurannikolle, Marokolle ja Kongon tasavallalle. CSAIPs tunnistaa CSA investoinnit yhteensä yli US$ 2.5 miljardia, jonka potentiaali hyödyttää yli 80 miljoonaa ihmistä eri katettujen Maiden.
pyrkimällä kestävyyteen sekä elintarvike-ja Ravitsemusvarmuuteen ja samalla hillitsemällä kasvihuonekaasupäästöjä
pankin CSA: lle antama tuki vaikuttaa koko maailmaan:
Afganistanissa pankki tukee maataloussektorin elpymistä vahvistamalla ilmastonkestävyyttä ja sopeutumista viljelyjärjestelmiin parantamalla viljelykasvien, vesien ja vedenjakajien hallintaa.
Bangladeshissa toteutettavan hankkeen tavoitteena on parantaa karjankasvattajien sietokykyä parantamalla eläinten terveyttä ja puuttumalla ilmastonmuutoksen hillitsemiseen parantamalla päästöintensiteettiä ja parantamalla tuotannon tehokkuutta, mukaan lukien ruokintastrategioiden, eläinten terveyden, jalostuksen, lannan ja jätehuollon parantaminen sekä vähäpäästöiset teknologiat esimerkiksi maidon jäähdyttämisessä ja kuljetuksessa.
Kiinassa Maailmanpankin 755 miljoonan dollarin sijoituksia edustava projektikokonaisuus tukee kestäviä ja vähäpäästöisiä maatalouskäytäntöjä ja-instituutioita. Yksi hanke on auttanut laajentamaan ilmastoälykästä maataloutta parantamalla vedenkäytön tehokkuutta 44 000 hehtaarilla viljelysmaata ja uusia tekniikoita, jotka ovat parantaneet maaperän olosuhteita ja lisänneet riisin tuotantoa 12 prosenttia ja maissin 9 prosenttia. Yli 29 000 viljelijäosuuskuntaa on ilmoittanut kohonneista tuloista ja parantuneesta ilmastokestävyydestä hankkeen kautta. Toinen hiljattain valmistunut hanke on vähentänyt kasvihuonekaasupäästöjä 23,731,94 tonnia CO2-ekv ja lisännyt maaperän hiilinielua 71,682,53 tonnia CO2.
Ilmastokestävyyttä kehitetään myös Filippiineillä hankkeella, jolla parannetaan paikallishallinnon valmiuksia hallita paremmin luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä ja kalavaroja.
Uruguayssa EIP tukee kestävää maataloustuotantoa useilla aloitteilla, joihin kuuluu maataloutta koskevan tiedotus-ja Päätöstukijärjestelmän perustaminen sekä maaperän hoitosuunnitelmien laatiminen. Vuodesta 2014 lähtien CSA on otettu käyttöön 2 946 000 hehtaarilla ja 5 139 viljelijää on saanut tukea tehdäkseen tiloistaan ilmastoviisaita parantamalla energiatehokkuutta ja maaperän hoitokykyä.
Brasiliassa Cearassa toteutetussa hankkeessa esiteltiin onnistuneesti pilotteja harmaaveden käyttämiseksi kotona tapahtuvaan tuottavaan toimintaan maaseudun köyhien toimeentulossa sekä ilmastoälykästä lähestymistapaa vesiensuojeluun.
Meksikon kestävän maaseudun kehittämishankkeen tuloksena 1 842 maatalousyritystä otti käyttöön 2 286 ympäristön kannalta kestävää teknologiaa, joihin kuuluivat uusiutuva energia, energiatehokkaat teknologiat, kestävä Jätehuolto ja biomassan muuntaminen.
Marokossa toteutettavan hankkeen tavoitteena on vahvistaa ilmastokestävyyttä nopeuttamalla agrometeorologisen tiedon käyttöä, parantamalla kastelutekniikkaa ja uusiutuvan energian käyttöä elintarvikkeiden jalostusyksiköissä.
Jemen Desert Locust Response project-hankkeessa tuetaan tilanhoidon lähestymistapoja, joilla parannetaan tilojen ja maisemien kykyä kestää ilmaston ja tuholaisten muutoksia ja samalla parannetaan metrologisten tietojen seurantavalmiuksia.
Jordaniassa Maailmanpankki valmistelee yhdessä hallituksen kanssa ilmastoälykästä maataloutta koskevaa toimintasuunnitelmaa, jotta voidaan tunnistaa toimet, joilla edistetään CSA: ta keskeisillä maatalousekologisilla vyöhykkeillä ja tärkeimmillä maataloushyödykkeillä sekä investointien että politiikan muodossa.
Uzbekistanissa pankki työskentelee yhdessä hallituksen kanssa helpottaakseen siirtymistä puuvillan ja vehnän monokulttuurista viljelyjärjestelmään, joka kestää paremmin ilmastosokkeja–puutarhaviljely mukaan luettuna–ja soveltaa ilmastoviisaita käytäntöjä, jotka parantavat maaperän terveyttä ja vähentävät maan pilaantumista.
Nigerissä Pankin tukema hanke, joka on suunniteltu erityisesti ilmastoälykästä maataloutta varten, pyrkii hyödyttämään 500 000 maanviljelijää ja paimentolaista 44 kunnassa jakamalla parempia, kuivuutta sietäviä siemeniä, tehostamalla kastelua ja laajentamalla metsätalouden käyttöä maanviljelyyn ja suojeleviin maanviljelystekniikoihin.
Pakistanissa pankki tukee yhteisöjä, jotka ovat erittäin alttiita ilmastonmuutokselle ja jotka kohtaavat vedenkäyttöön liittyviä haasteita kunnostamalla yhteisön vesistöjä, ottamalla käyttöön uudenaikaisen kastelun ja muita toimia niiden sietokyvyn parantamiseksi.
Keniassa Climate Smart Agriculture-hankkeen tavoitteena on lisätä maatalouden tuottavuutta ja parantaa ilmastonmuutoksen riskien sietokykyä pienviljelijäyhteisöissä ja paimentolaisyhteisöissä lisäämällä ilmastoälykkäitä maatalouskäytäntöjä, vahvistamalla ilmastoälykkäitä maatalouden tutkimus-ja siemenjärjestelmiä sekä tukemalla agrometeorologisia, markkina -, ilmasto-ja neuvontapalveluja.
vuonna 2015 alkanut pankkien tukema hanke on auttanut pastoralisteja omaksumaan Ilmastoviisaan maatalouden Sahelissa-nimittäin Burkina Fasossa, Tšadissa, Malissa, Mauritaniassa, Nigerissä ja Senegalissa. Toimet eläinten terveyden ja kasvatuksen parantamiseksi ja kestävämmän laidunmaiden hoidon edistämiseksi lisäävät tuottavuutta ja kestävyyttä sekä auttavat vähentämään päästöjä.
Malawissa Pankki edistää CSA: ta parantamalla viljelijöiden sietokykyä lisääntyvässä ja jatkuvassa kuivuudessa ja parantamalla maaperän terveyttä maatalouden tuottavuuden lisäämiseksi sekä ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi ja sen hillitsemiseksi. Noin 140 000 viljelijää on omaksunut erilaisia CSA-käytäntöjä, kun taas lähes 28 000 hehtaarin maaperän terveyttä on parannettu.
Maharashtra Project for Climate Resilient Agriculture, which at US$420 million is one of us CSA projects has fracted to shield climate change improvements of US$386 million. Kesäkuuhun 2020 mennessä 309 800 hankkeen edunsaajaa on ottanut käyttöön ilmastoälykkäät maatalouskäytännöt ja 56 602 hehtaaria maata on hyötynyt paremmasta kastelu-ja kuivatustekniikasta.
Kazakstanissa äskettäin hyväksytyllä kestävää karjankasvatusta koskevalla ohjelmalla pyritään muuttamaan naudanliha-alaa ympäristön hyväksi. Siinä käsitellään maan huonontumista, biologisen monimuotoisuuden säilyttämistä, saasteiden hallintaa ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä koko arvoketjussa.
Päivitetty: Loka 22, 2020