hienon harjoittelupaikan pystyttämiseen ei tarvita paljon kalustoa.
Hail to the Dinosaurs!
kun olin lapsi, Bruno Sammartino
oli raskaan sarjan Painin
maailmanmestari.
Sammartino oli supervahva, paksu
lihaksikas mies-ja yksi hyvin
vahvimmista miehistä maailmassa.
hän teki penkkiurheilun maailmanennätyksen
Pressillä huimalla 565 kilon nostolla.
hän myös paukutti 600-kiloiset
Heinäluoma Calhoun Madisonissa
Square Gardenissa.
se on melkoinen vahvuus.
Sammartino oli tosielämän menestystarina
tarina.
hänen perheensä asui Abbruzissa, Italiassa
toisen maailmansodan aikana ja joutui
piileskelemään luolassa vuoristossa
paetakseen fasisteja.
ne selvisivät syömällä ruohoa ja
kaikki löytämänsä luonnonvaraiset kasvit. Köyhä
Bruno oli kuolla nälkään.
sodan jälkeen he muuttivat
Yhdysvaltoihin.
Bruno painoi nuorena teininä jotain 80
kiloa-todellinen
stringbean – mutta sitten hän huomasi
painoharjoittelun, ja loppu, kuten
sanotaan, on historiaa.
Bruno julkaisi suuren pienen harjoittelun
kurssin sen jälkeen, kun hänestä tuli raskaansarjan
maailmanmestari.
näin sen painin
lehden takahuoneessa, ja tietenkin lähetin
sen perään heti.
kurssi sisälsi suunnitelmat rakentaa
oma penkki ja kyykky erottuu
puusta.
minulla oli penkki, jonka pystypainot
kaksinkertaistuivat säädettävinä kyykkytelineinä,
, joten en yrittänyt tehdä omia
varusteitani.
mutta viisi tai kuusi vuotta myöhemmin, kun olimme
muuttaneet, olin perustamassa kotia
kuntosalia, ja tarvitsin vahvoja,
tukevia kyykkytelineitä.
niinpä vedin vanhan radan ulos ja
tein joukon omatoimista kyykkyä
erottuu 4 x 4 pystypaikasta, joiden pohjalla on
2 x 4 poikkirautaa.
siinä meni tovi, koska en ole
kummoinen puuseppä.
en pystynyt noudattamaan suunnitelmia
täsmälleen niin kuin ne oli kirjoitettu, joten
tein joitakin muutoksia ja tein
parhaani. Ajattelin, että
kaikki olisi hyvin.
lopulta kyykkykatsomot olivat
valmiit.
ne näyttivät aika hyviltä, joten päätin
kokeilla niitä.
aloitin keveästi ja lisäsin painoa
setistä settiin.
kaikki oli hyvin, kunnes sarja oli
300 kiloa.
kun yritin laittaa rimaa takaisin
katsomoon, kaadoin yhden
niistä nurin.
niin siinä minä olin, 300 paunaa
selässäni-enkä voinut pudottaa sitä
, koska käytin metallilevyjä
ja seisoin vanhempieni
autotallissa, enkä todellakaan
aikonut lyödä isoa reikää
betonilattiaan.
ovet olivat kiinni, joten en voinut
kävellä ulos ja pudottaa baaria
takapihalle.
jäin loukkuun.
onneksi pikkuveljeni kuuli
kaatumisen, kun kyykkyteline osui
maahan, ja tuli ulos katsomaan
mitä tapahtuu.
kun hän lakkasi nauramasta, hän nosti
kyykkyseisonnan pystyyn ja laittoi sen takaisin
asentoon, ja minä pystyin vetämään
tangon.
sen jälkeen opin läksyni – ja
jäykisti ne kyykky
seisoo 25 ja 50 kilon levyillä
, jotta ne eivät kaatuisi.
hassua on, että mulla oli siellä autotallissa hienoja
treenejä-vaikka
niitä huojuvia, tippaisia kotikyykkyjä
katsomoita.
nykyiset treenikämppäni muistuttavat paljon sitä, missä lapsena treenasin – ja minulla on tosi hauskaa joka treenissä!
nyt en väitä, että huojuvat,
kaatuvat kyykkytelineet ovat hyvä asia.
mutta sanon tämän-voi olla
hienoja treenejä ilman kovin
paljon hienoja varusteita.
itse asiassa saatat hyvinkin huomata, että
elämäsi parhaat treenit ovat
niitä, jotka otat autotallissasi,
kellarissa tai takapihalla.
Just you and the iron.
juuri niin kuin pitääkin.
yours in strength,
Brooks Kubik
P. S. Jos muistat Bruno Sammartinon
nuorempana, olet
vanhempi Dino nyt – ja olet valmis
treenivinkit harmaissa
hiukset ja musta rauta:
P. S. 2. Muut kirjani ja kurssini
ovat täällä Dinon päämajassa:
paperikopio ja PDF
P. S. 2. Päivän ajatus
” osa
elämäsi parhaista treeneistä tapahtuu spartalaisimmissa
ja peruskoulutuspaikoissa.”
– Brooks Kubik
