kun Makau Kioko kyyristyy nappaamaan egyptiläisen kobran, vieraileva yleisö seuraa aina kauhuissaan.
jos 53 – vuotias erehtyy ajoituksestaan – ja hän leikkii sekunnin murto-osalla-häntä puree yksi Afrikan myrkyllisimmistä käärmeistä.
Herra Kioko käyttää suojakäsineitä tavallisessa huimapäissään, mutta jos Kobra puree häntä muualla, hän voi kuolla 15 minuutissa.
myrkky aiheuttaa hengitysvajausta, joka voi johtaa halvaantumiseen ja kuolemaan. Se on niin myrkyllistä, että se voi jopa tappaa norsuja.
onneksi Herra Kioko, käärmefarmin omistaja ja vierailukohde Kioko Snake Ventures, Kitui, Itä-Kenia, hän sanoo, että hän ”aina varmistaa, että hän voittaa” hänen Kobra kouria.
yksi hänen työntekijöistään ei kuitenkaan ollut vielä muutama vuosi sitten yhtä onnekas, vaan joutui Kobrien puremaksi.
vaikka tilalla pidetään antimyrkkyvarastoja, sitä ei annettu tarpeeksi nopeasti estämään miehen jalkojen halvaantumista, ja ne jouduttiin amputoimaan.
toinen henkilökunnan jäsen kuoli vammoihinsa jäätyään valtavan afrikkalaisen kivipytonin, mantereen suurimman käärmeen, murskaamaksi.
”käärme koki olonsa uhatuksi, kun mies yritti päästä sen lähelle syöttääkseen sille elävän aikuisen vuohen”, Kioko kertoo.
” se kietoi nopeasti ruumiinsa ympärilleen ja puristi häntä. Se ei syönyt häntä, pytonit söivät harvoin ihmisiä, mutta hän kuoli.”
turistinähtävyydet
vaikka käärmeenviljelijänä olemisessa on ilmeiset riskinsä, se on kasvava elinkeino Keniassa.
maassa on nyt 42 tällaista viljelylaitosta, ja alan sääntelystä vastaavan hallituksen elimen, Kenya Wildlife Servicen, mukaan vielä 21 viljelylaitosta odottaa lupahyväksyntää.
maatilat tienaavat rahansa lähinnä matkailukohteina, jotka veloittavat kävijöitä.
ne vievät käärmeitä myös pääasiassa eläintarhoihin ja lemmikkikauppoihin Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa, joissa parhaita ja suurimpia esimerkkejä myydään yli 10 000 Kenian shillingillä ($100; £80). Käärmeitä myydään myös myrkkykeräykseen ja tieteelliseen tutkimukseen sekä kotimaassa että ulkomailla.
satunnaisista kuolemantapauksista ja muista loukkaantumisista huolimatta tilojen henkilökunnalta edellytetään asianmukaista pätevyyttä, kuten eläintenhoitajan tutkintoa.
Kioko ja hänen 16 työntekijäänsä huolehtivat yli 1 800 käärmeestä, joista puolet on pytoneita. Muihin 50%: iin kuuluu yli 32 eri afrikkalaista lajia ja lisäksi 13 lajia, jotka ovat kotoisin muista maanosista.
hyvänä päivänä Kioko kertoo vuonna 2009 avatun kahden hehtaarin tilansa vetävän nyt yli 350 kävijää. Kenialaisilta peritään 300 shillinkiä, kun taas ulkomaisilta turisteilta peritään 1 000 shillingin pääsymaksu.
Mr Kiokon huimapäisen kobran näytöksen katsomisen lisäksi ihmiset voivat oppia kaiken käärmeistä ja nähdä ne läheltä.
pitääkseen käärmeet tyytyväisinä ja terveinä laitoksessa, hän sanoo, että niille on annettava niin paljon elintilaa kuin ne tarvitsevat. Tämä tarkoittaa ulkotiloja suurimmille yksilöille.
joitakin käärmeitä Herra Kioko kasvattaa, toisia hän pelastaa.
”käärmeet tunkeutuvat ihmisten koteihin ja purevat heitä”, hän sanoo. ”Sitten minut kutsutaan pyydystämään Eläimet heidän kotiseuduiltaan. Vastineeksi pidän ne ja kasvatan ne maatilallani.”
Varkausvaara
toinen Kenialainen käärmeviljelijä on David Musyoka, jolla on yli 220 käärmettä laitoksessaan Merun piirikunnassa Itä-Keniassa.
hänen kokoelmaansa kuuluvat muun muassa myrkkykäärmeet Mount Kenyan Pensaskyyt ja maitokäärmeet, jotka ovat kotoisin Pohjois-ja Etelä-Amerikasta. Kävijöiltä veloitetaan 300 shillinkiä, keskimäärin 50 ihmistä käy päivittäin.
54-vuotias sanoo: ”Vien myös eläintarhoihin Tšekissä, Iso-Britanniassa, Saksassa, Yhdysvalloissa, Meksikossa ja Brasiliassa. Myös Kiina on kehittyvä markkina.”
vaikka hän sanoo olevansa tyytyväinen bisnekseen, hän joutuu kuitenkin kestämään ajoittaista murrosta.
” minulla on ollut tapauksia, joissa ihmiset ovat tunkeutuneet tilalleni, varastaneet muutamia käärmeitä ja myyneet niitä laittomasti noitatohtoreille”, Musyoka kertoo. ”Toiset myyvät lihaa mustassa pörssissä, joten nämä ovat joitakin haasteita.”
Albert Otieno, Kenian Kansallismuseon vanhempi matelijoiden kuraattori, sanoo, että vaikka käärmefarmit voivat tuottaa tasaisesti tuloja, ne vaativat merkittävää alkupääomaa, jota voi olla vaikea saada. Hän lisää, että kenialaiset pankit antavat mielellään rahaa vakiintuneille yrityksille todistamattomien startup-yritysten sijaan.
”perustamiseen tarvitaan vähintään kolme miljoonaa shillinkiä tai 30 000 dollaria.”
Prof Germano Mwabu, Maailmanpankin konsulttiekonomisti Nairobin yliopistosta, lisää, että raha ei riitä, vaan matelijoista on oltava hyvin perillä.
”menestyäkseen pitää tietää paljon käärmeiden ekologiasta”, hän sanoo. ”, sinulla on oltava tietoa niiden jalostukseen.”
Kioko Snake Venturesissa Makau Kiokolla on diplomi matelijanhallinnasta, joten hän enemmän kuin tietää riskit pyydystäessään kobria tai painiessaan pytoneita.