toisaalta suurin osa clostridiasta on täysin hyvänlaatuisia ja voi kestävästi tuottaa kaikenlaisia hyödyllisiä kemikaaleja ja polttoaineita. Oleellista on, että kemiantuotannon sääntely liittyy läheisesti itiöemän säätelyyn. Hyvänlaatuisten lajien itiöitä voidaan käyttää myös syövän hoitoon. Tämä johtuu siitä, että suonensisäisesti ruiskutetut itiöt paikallistuvat ja itävät selektiivisesti kiinteiden kasvainten hypoksisissa keskuksissa. Lisäksi itiöistä peräisin olevan pienen happoliukoisen proteiinin (SASP) faagivälitteinen toimitus muodostaa perustan innovatiiviselle lähestymistavalle antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien tappamiseksi. Itiöemän valtavasta merkityksestä huolimatta clostridial-itiöemän ja itämisen kehitysprosesseista tiedetään kuitenkin vain vähän. Tämän tiedon hankkiminen ja sen hyödyntäminen on H2020-ohjelmasta rahoitetun Clospore-eurooppalaisen Tutkimuskoulutusverkoston (2015-2018, apurahanumero 642068) tavoite.
15 varhaisen vaiheen tutkijaa työskentelee 7 eri laboratoriossa ymmärtääkseen Clostridium-sporulaatiomekanismia useissa Clostridium-kannoissa.
yksi Tohtorikoulutettava (Mamou Diallo) työskentelee Wageningen UR Food & Biopohjaisessa tutkimuksessa yhteistyössä mikrobiologian laboratorion kanssa. Hänen projektinsa on nimeltään: ”Sporulation and its importance to butanol production in C. acetobutylicum and C. beijerinckii” ja keskittyy Clostridium acetobutylicum and Clostridium beijerinckii. Nämä kannat kykenevät tuottamaan liuottimia, kuten asetonia, etanolia ja butanolia
Abe-käymisprosessilla. Vaikka liuottimen tuotantoreittiä on tutkittu intensiivisesti, sporulaatiomekanismi on vielä epäselvä. Useat tutkimukset osoittavat, että sporulaation ja liuotintuotannon välillä on yhteys Clostridium acetobutylicum-ja Clostridium beijerinckii-bakteereissa, mutta yksikään niistä ei kyennyt selittämään kyseessä olevaa mekanismia. Hankkeen tavoitteena on paikata osaamisvajeitamme tässä asiassa.