Ciompi

Ciompien kapina oli Firenzessä 1378 järjestetty villakartanoiden kapina, joka tunnettiin nimellä ciompi ja joka nousi vaatimaan kommuunin käskyvaltaa.

ciompit olivat Tekstiiliteollisuuden työläisluokka, jota ei edustanut mikään kilta. He kuuluivat radikaaleimpiin alemman luokan ryhmiin, vihannesten myyjiin ja astioiden myyjiin ja vastaaviin, ja he paheksuivat määräysvaltaa, joka oli keskittynyt Arte della Lanaan, Tekstiiliteollisuuden laitokseen, joka ohjasi Firenzen vaurauden taloudellista moottoria, ja jota Firenzen muut suuret killat, Arti maggiori, tukivat.

vuonna 1378 Ciompi käynnisti Ciompien kapinan, joka oli lyhyen aikaa menestyksekäs äänioikeudettomien alempien luokkien, popolo minuton, kapina, joka jäi traumaattiseksi muistoksi suurten kiltojen jäsenille ja edesauttoi Medicien sukupolvelle myöhemmin annettua tukea firenzeläisen järjestyksen vakauttajina. Kapina nosti hetkeksi valtaan 1300-luvun Firenzessä ennennäkemättömän demokratian tason. Firenzeläisen yhteiskunnan konservatiivisemmat ainekset kukistivat Ciompit, kun suuret ja pienet killat sulkivat rivinsä palauttaakseen vanhan järjestyksen, vastavallankumouksen, jossa ritari Salvestro de’ Medici oli merkittävässä roolissa.

kesäkuussa 1378 rakentamattomat villatyöläiset tarttuivat aseisiin ja hyökkäsivät hallintorakennuksiin.Heinäkuun 21.päivänä alemmat luokat ottivat väkisin vallan hallituksesta, asettivat villakarteri Michele di Landon oikeuden gonfalonieren toimeenpanevaan toimistoon ja näyttivät banderolliaan Palazzo della Signoriassa. He pakottivat hallintoelimen, Signorian, perustamaan uusia kiltoja, jotta ciompit pääsisivät poliittisiin virkoihin. Ciompin kontrollin aikana he vaativat oikeutta valita kolme omaa prioria, tuomioistuinten ruumiillisen rangaistuksen alentamista ja verojärjestelmän uudistamista.

perinteisten kiltojen ja ciompien väliset ristiriidat tulivat ilmeisiksi.Elokuuta Piazza della Signorialle kokoontunut suuri joukko ciompeja joutui teurastajien killan johtamien majuri-ja pienempien kiltojen joukkojen hyökkäyksen kohteeksi. Tämän vallankumouksellisen episodin seurauksena uudet ciompin killat lakkautettiin, ja neljän vuoden kuluessa suurimpien kiltojen valta-asema palautettiin. Vuoteen 1382 mennessä kaikki ciompien aloittamat uudistukset oli virallisesti poistettu.

tapahtuma oli traumaattinen episodi firenzeläiselle yläluokalle. Yli sata vuotta myöhemmin Niccolò Machiavellin firenzeläiset historiat kuvaavat kapinaa keksityillä väittelyillä ja puheilla, jotka heijastavat päähenkilöiden kantoja myöhemmän valtiollisen vakauden puolustajan patriisien näkökulmasta. Kuten arvata saattaa, suositun johtajan Michele di Landon veistos (kuvituskuva, oik.) sijoitettiin Mercato Nuovon loggian julkisivuun vasta 1800-luvun lopulla, johon mennessä romanttisen sukupolven historioitsijat olivat laatineet hänet uudelleen kansan johtajaksi.

alaviitteet

• Brucker, Gene A.” The Revolt of the Ciompi”, teoksessa firenzeläiset tutkimukset (1968).
• Brucker, Gene A. Florence: The Golden Age, 1138-1737. New York: Abbeville Press, 1984 (kovakantinen, ISBN 0-89659-457-2); Berkeley: University of California Press, 1998 (paperback, ISBN 0-520-21522-2).
• Chronicles of the Tumult of the Ciompi (Monash publications in history; 7), kirjoittanut Rosemary Kantor ja Louis Green (kääntäjät). Clayton, Vic.: Monash University, 1991 (paperback, ISBN 0-7326-0212-2).
• Cohn, Samuel Kline, Jr. Laboring luokat Renaissance Firenze (Studies in social epäjatkuvuus). New York: Academic Press, 1980 (kovakantinen, ISBN 0-12-179180-7).
• Cohn, Samuel Kline, Jr. Lust for Liberty: The Politics of Social Revolt in Medieval Europe, 1200-1425. Cambridge, MA; Lontoo: Harvard University Press, 2008 (kovakantinen, ISBN 0-674-02162-2).
• Hibbert, Christopher ”the House of the Medici: Its Rise and Fall”. William Morrow Paperbacks, 1999 (ISBN 0-688-05339-4)
• King, Margaret L. ”the Renaissance in Europe” (ISBN 0-072-87643-1)
• Leibovici, Martine. ”From Fight to Debate: Machiavelli and the Revolt of the Ciompi”, Philosophy & Social Criticism, 2002, Vol. 28, nro 6, s. 647-660.
• Marks, L. F. ”fourth-Century Democracy in Firenze”:, Past and Present, No. 25. (Jul., 1963), s.77-85.
• Scrapanti, Ernesto. L ’ Angelo della liberazione nel tumulto dei Ciompi. Siena: Protagon, 2008 (ISBN 978-88-8024-216-1).

Tämä sivu käyttää Creative Commons-lisensoitua sisältöä Wikipediasta (Näytä tekijät).