I. johdanto
termillä chronopotentiometry tarkoitetaan sähkökemiallista tekniikkaa, jossa hallittu virta, yleensä vakiovirta, saadaan virtaamaan kahden elektrodin välillä; yhden elektrodin potentiaalia seurataan ajan funktiona suhteessa sopivaan referenssielektrodiin. Liuos on yleensä, mutta ei välttämättä, unstirred ja sisältää ylimääräisen tukielektrolyytin niin, että diffuusio on tärkein mekanismi joukkoliikenteen. Tämä tekniikka eroaa vakionvirran kulmometrisestä analyysistä ja kulmometrisestä titrimetriasta 1 siinä, että kronopotentiometrian virta on riittävän suuri, että nykyinen hyötysuhde kiinnostavien lajien vähentämiseen laskee alle 100%, yleensä muutamassa sekunnissa. Se eroaa galvanostatiikasta, joka on heterogeenisten elektroninsiirtonopeuksien määrittämisessä hyödyllinen vakiovirtatekniikka, 2, 3 siinä, että kronopotentiometrinen potentiaali-aika-jälki ulottuu useita satoja millivoltteja, kun taas galvanostaattinen potentiaali-aika-jälki ulottuu alle kymmenen millivolttia tasapainopotentiaalista.