Chambaljoki

Chambaljoki

Chambaljoki, jota kutsuttiin antiikin aikana Charmanvatiksi, on suurin sen läpi virtaavista joista ja Rajasthanin osavaltiosta. Se on Yamunan merkittävä sivujoki, jonka pituus on 960 kilometriä. Joki sijaitsee Keski-Intiassa, ja se käsittää merkittävän osan laajemmasta Gangeettisesta Kuivatusjärjestelmästä. Chambaljoki kulkee pohjoisesta koilliseen Madhya Pradeshin läpi, virtaa huomattavan matkan Rajasthanin läpi, luo myöhemmin Madhya Pradeshin ja Rajasthanin välisen rajan ennen kiertymistään kaakkoon kohtaamaan Yamunan Uttar Pradeshin osavaltiossa. Chambalin ja Yamunan yhtymäkohtaan asti ojittama pinta-ala on yhteensä 143 219 neliömetriä. km josta 76 854 neliömetriä. km sijaitsee Madhya Pradeshin osavaltiossa, 65,264 neliömetriä. km Rajasthanin osavaltiossa ja 1 101 neliömetriä. km Uttar Pradeshissa. Chambalin allas sijaitsee pituusasteiden 73°20′ E ja 79°15′ E sekä leveysasteiden 22°27′ N ja 27°20′ n välissä.

(lähde: http://waterresources.rajasthan.gov.in/bchambal.gif accessed on 20.01.2016)

Chambaljoen lähde, kuivatus ja suu

Chambaljoen pituus on 960 km. Joki saa alkunsa lähellä Singar Chourin harjannetta vindhyanin kallioiden pohjoislaidalla, 15 kilometriä lännestä lounaaseen Mhow ’ sta Indoren piirikunnassa Madhya Pradeshin osavaltiossa. Chambaljoen alkulähde sijaitsee noin 843 metrin korkeudessa. Se kulkee aluksi Madhya Pradeshissa pohjoiseen suuntautuvan reitin mukaan noin 346 kilometrin matkan ja myöhemmin tyypillisesti koilliseen 225 kilometrin matkan Rajasthanin halki. Joki kulkee vielä 217 kilometrin matkan Madhya Pradeshin ja Rajasthanin sekä 145 kilometrin matkan Madhya Pradeshin ja Uttar Pradeshin välissä. Chambaljoki virtaa Uttar Pradeshiin ja kulkee noin 32 kilometrin matkan ennen kuin kohtaa Yamuna-joen Etawahin alueella Uttar Pradeshin osavaltiossa 122 metrin korkeudessa luodakseen osan laajemmasta Gangesin valuma-alueesta.
alkulähteeltä siihen asti, kun joki kohtaa Yamunan, joen alamäki on noin 732 metriä. Tästä koko alamäestä noin 305 metriä on alkulähteellään 16 km. Joki sukeltaa vielä 195 metriä 338 kilometrin matkalla tämän jälkeen, missä joki tunkeutuu kanjoniin chaurasigarhin linnoituksen poikki. Seuraavan 97 kilometrin virtaaman aikana Chaurasigarhin linnoituksesta Kotan kaupunkiin joenuoma laskee vielä 91 metriä. Loput 523 kilometrin mittaisesta osuudestaan Chambaljoki kulkee Malwan maaston tasankojen halki ja myöhemmin Gangeticin altaaseen. Joen keskivirtaama on 0,21 m / km.
joki on sateinen joki ja sen ja Yamunan kohtaamispaikkaan asti ulottuvan valuma-alueen pinta-ala on 143, 219 km2. Joen valuma-alueen muoto on kuin suorakulmio Banas-ja Parvathi-jokien yhtymäkohtaan asti, ja sen pääakselin vierellä virtaa Chambal. Jokilaakso sijaitsee leveysasteiden 22° 27′ pohjoista leveyttä ja 27° 20′ pohjoista leveyttä sekä pituusasteita 73° 20′ itäistä pituutta ja 79° 15′ itäistä pituutta. Laaksoa ympäröivät idässä, lännessä ja etelässä Vindhyan vuorijonot ja luoteessa Aravallit. Banasin ja Parvathin kohtauspaikan alla valuma-alue ohenee ja laajenee. Tällä span alueella sitä rajaavat etelässä Vindhyanin vuorijono ja pohjoisessa Aravallin vuorijono.

luoteessa Vindhyanin jyrkänne reunustaa Chambalin vasenta jokivartta, ja sen jälkeen se on suurimmaksi osaksi sahattu. Joki voimistuu noin 6 km: n säteellä Narmada-joesta, nousee mesotsooisella tasolla, asettuu jyrkänteiden päälle ja tunkeutuu suoraan niiden yli, jolloin seuraavat sivujoet ovat taipuisilla sedimenttikivillä. Joki ja sen sivujoet Parbati ja Kali Sindh ovat synnyttäneet kolmionmuotoisen alluviaalitasangon noin 200-270 metrin korkeuteen Chambaljoen alajuoksun ohuelle uomalle Kotassa. Chambaljoki on tyypillisesti eteenpäin valuva joki, sillä se on melko vanhempi kuin Ganges-ja Yamuna-joet, joihin se lopulta laskee.

Chambaljoen sivujoet

• Alnia: Alnia-Joki saa alkunsa Mukindwaran kukkuloiden luoteisrinteiltä ja virtaa noin 58 km ennen yhtymistään Chambaliin lähellä Notanan kylää Kotan alueella. Alanianjoen valuma-alueen pinta-ala on 792 km2.

• Kalisindh: se saa alkunsa Vindhya-kukkuloiden pohjoisrinteiltä. Virtaa MP: ssä., se laskee Rajasthaniin lähellä Bindan kylää Jhalawarin piirikunnassa. Virtattuaan noin 145 kilometriä Rajasthanissa se yhtyy Chambaliin lähellä Noneran kylää Kotan piirissä. Kalisindhin valuma-alueen pinta-ala on 7 944 km2 ja Rajasthanin osavaltiossa se ulottuu osiin Jhalawarin ja Kotan piirikuntia. Parwanjoki on tärkeä kalisindhin sivujoki. Parwan saa alkunsa Malwan ylängöltä ja virrattuaan noin 186 km M. P.: ssä se laskee Rajasthaniin lähellä Khariborin kylää Jhalawarin piirikunnassa. Se yhtyy Kalisindhiin lähellä Ramgarhin kylää Kotan piirissä. Parwanjoen valuma-alueen pinta-ala on 2 892 km2.

• Mej: Mejjoki saa alkunsa Mandalgarh Tehsilistä Bhilwaran alueelta ja yhtyy Chambaljokeen lähellä Bhaius Khanan kylää Kotan alueella. Valuma-alue ulottuu Bhilwaran, Bundin ja Tonkin piirikuntien alueelle ja sen kokonaispinta-ala on 5 860 km2.

• Chakan: Chakan-joki muodostuu monien pienten rivulien yhtymäkohdasta. Joki virtaa kaakkoissuunnassa ja yhtyy Chambaliin lähellä Karanpuran kylää Sawai Madhopurin alueella. Valuma-alue sijaitsee Sawai Madhopurin, Tonkin, Bundin ja Kotan piirien alueella 789k m2.

• Parwati-joki: Parwati-Joki saa alkunsa Vindhyanin kukkuloiden pohjoisrinteiltä MP: stä, jossa se muodostaa MP: n ja Rajasthanin välisen rajan noin 18 km: n matkan ja laskee Rajasthaniin lähellä Chatarpuran kylää Baranin alueella. Tämän jälkeen se virtaa noin 83 kilometrin matkan Rajasthanissa ennen kuin muodostaa jälleen MP: n ja Rajasthanin välisen rajan noin 58 kilometrin matkan Kotan piirin Palin kylään, jossa se yhtyy Chambaliin. Rajasthanin valuma-alue sijaitsee Kotan ja Jhalawarin piirikunnissa. Parwati-joen merkittäviä sivujokia ovat Lhasi, Berni, Bethli, Andheri, Retri, Dubraj, Bilas ja Kunu.

• Kunu-joki: Kunu-Joki saa alkunsa GUNAN kaupungin pohjoispuolelta MP: stä. Se virtaa 48 kilometrin matkan M. P.: ssä ennen saapumistaan Rajasthaniin lähellä Muserin kylää Baranin piirikunnassa. Joki laskee jälleen M. P.: iin ja virtaa noin 24 kilometrin matkan. Se laskee jälleen Rajasthaniin lähellä Gordhanpuran kylää Kotan piirissä ja yhtyy Chambaljokeen. Rajasthanin valuma-alue sijaitsee Baranin alueella. Joen valuma-alue on 726 km2. Kunujoen sivujokia ovat Karal ja Rempi.

• Banasjoki: Banasjoki saa alkunsa Aravalin vuorijonon Khamnor-kukkuloilta (noin 5 km Kumbhalgarhista) ja virtaa koko pituudeltaan Rajasthanin läpi. Banas on chambaljoen merkittävä sivujoki, jonka kaksi jokea kohtaavat Rameshwarin kylän lähellä Khandarin lohkossa Sawai Madhopurin piirikunnassa. Joen kokonaispituus on noin 512 km ja valuma-alueen laajuus 45,833 km2. Banasjoen tärkeimmät sivujoet ovat Berach ja Menali oikealla rannalla sekä Kothari, Khari, Dai, Dheel, Sohadara, Morel ja Kalisil vasemmalla rannalla. Banasjoella itsessään on monia suuria sivujokia.

  • Berachjoki saa alkunsa kukkuloilta Udaipurin kaupungin koillispuolella. Se virtaa koilliseen noin 157 kilometrin matkan Udaipurin, Chittorgarhin ja Bhilwaran piirikunnissa ennen kuin yhtyy Banasiin lähellä Bigodin kylää Bhilwaran piirin Mandalgarh Tehsilissä. Joen valuma-alueen pinta-ala on 7 502 km2, joka sijoittuu leveysasteiden 73°25′ ja 75°02′ E välille ja leveysasteiden 24°29′ ja 25°14′ pohjoista leveyttä välille. Berch virtaa mäkisellä alueella Badgaonin tekojärvelle asti ja sieltä tasankojen läpi. Joki saa virtaamia Ayar -, Wagli Wagon -, Gambhiri-ja Oraijoilta.

  • Banasin sivujoki Mashi saa alkunsa Kishangarhin läheltä Ajmerin piirikunnasta. Joen valuma-alue on 6 335 km2. Se virtaa itään ja sitten etelään noin 96 kilometrin ajan osittain mäkisillä ja osittain tasangoilla Ajmerin ja Tonkin kaupunginosissa ennen yhtymistään Banasjokeen Tonkin lähellä.

  • Khari on Banasin toinen sivujoki, joka saa alkunsa deogarhin lähellä sijaitsevilta kukkuloilta Rajsamandin piirikunnassa. Sen valuma-alueen pinta-ala on 6 268 km2. Se virtaa koilliseen noin 192 kilometrin matkan Udaipurin, Bhilwaran ja Ajmerin piirien läpi ennen yhtymistään Banasjokeen Chosalan kylän lähellä Ajmerin piirissä. Banasjoen toinen sivujoki Dai saa alkunsa Aravalin vuorijonon kaakkoisrinteiltä Ajmerin piirin Nasirabad Tehsilin läheltä. Sen valuma-alueen pinta-ala on 3 015 km2. Se virtaa kaakkoon noin 40 kilometriä ja itään noin 56 kilometriä Ajmerin piirikunnassa ja lyhyen matkaa Tonkin piirin läpi, ennen kuin yhtyy Banasjokeen Bisalpurin kylän lähellä Tonkin piirikunnassa.

  • Moreljoki on Banasjoen sivujoki, joka saa alkunsa Dharlan ja Chainpuran kylien läheisiltä kukkuloilta Jaipurin piirin Bassi Tehsilissä. Joen valuma-alueen pinta-ala on 5 491 km2, se sijaitsee leveysasteiden 75° 42′ ja 76°56′ E sekä leveysasteiden 26°14′ ja 27°9′ N välillä. Se virtaa kaakkoon 29 kilometriä, sitten lounaaseen 35 kilometriä Dhundjoen yhtymäkohtaan saakka ja sitten kaakkoon 83 kilometriä Jaipurin ja Sawai Madhopurin piirikunnissa ennen yhtymistään Banasjokeen Hadolin kylän lähellä Sawai Madhopurin piirin Karauli Tehsilissä. Dhund, Kankrauli ja Kalisil ovat Moreljoen tärkeimmät sivujoet.

  • Kotharijoki, Banasin toinen sivujoki, saa alkunsa Aravalin vuorijonon itärinteiltä läheltä Horeran kylää Bhilwaran piirikunnassa. Joen valuma-alue on 2 341 km2, ja se sijaitsee 73°47′ 30″ ja 75°3’30” itäisten pituusasteiden sekä 73°47’30” ja 75°3’30” pohjoisten leveysasteiden välissä. Joki virtaa rajsamandin ja Bhilwaran piirikuntien läpi noin 51 kilometriä mäkisellä alueella ja 100 kilometriä tasankojen läpi ennen yhtymistään Banasiin lähellä Nandrain kylää Bhilwaran piirikunnassa.

valuma-alue
Chambal on Malwan tasaisen maaston merkittävin joki. Valuma-alueeseen kuuluu ojia, tulva-alueita ja rotkoja. Rajasthanissa Hadautin maasto nousee Chambaljoen yläjuoksulle Mewarin laakson kaakkoispuolelle. Joen valuma-alue työntyy Malwan maastoon itään. Maantieteellisesti se voidaan luokitella Deccanin laavan (Malwa) maastoon ja Vindhyanin jyrkänteen alueeseen. Kuten Heron totesi vuonna 1953, idässä sijaitseva pediplain, joka nousee vindhyanin maaston ja Aravallin vuorijonon keskelle, pitää sisällään kapean ohuen kerroksen kvaternaarisia kerrostumia, muuttuneita pintamaita ja jokikanavamateriaaleja. Pedin tasangolta voidaan Joka tapauksessa tunnistaa Tertiäärikaudelta kaksi kulunutta kerrosta. Vindhyanin ylänkö, sen viereinen chambalin allas ja Indo-Gangeettinen alluviaalialue (vanhempi alluvium) ovat Pleistoseenilta alittavalle kaudelle. Badland maisema on tyypillinen ominaisuus Chambal altaan, toisaalta kankar on kattavasti rakennettu vanhempi alluviaaliesiintymä.

Sademäärä
chambalin altaan vuotuiseksi keskimääräiseksi sademääräksi laskettiin 797 mm, josta noin 93% sataa neljän Monsuunikuukauden (kesä-syyskuu) aikana.

olemassa olevia Pintavesihankkeita
Chambaljoen valuma-alueella on 7 suurta (Gandhi Sagar, Rana Pratap Sagar, Jawahar Sagar, Kota Barrage, Parwati Pick-up Weir, Harish Chander Sagar ja Gudhan Pato), 12 keskisuurta ja 134 pientä kasteluhanketta sekä joitakin pieniä (alle 20 hehtaarin) kastelujärjestelmiä, jotka Panchayat Samities (PS) on rakentanut ja ylläpitänyt. Jokivesiä käytetään vesivoiman luomiseen. agarin pato ja Rana Pratap Sagarin pato.
Gandhi Sagarin Pato
tämä on vanhin Chambaljoelle rakennetuista neljästä padosta. Gandhi Sagarin pato sijaitsee Madhya Pradeshin ja Rajasthanin rajalla. Pato on 64 metriä korkea kivinen gravitaatiopato, jonka nykyinen varasto on 6 920 Mm3 ja valuma-alueen pinta-ala 22 584 km2, josta vain 1 537 km2 sijaitsee Rajasthanissa. Padon rakentaminen valmistui vuonna 1960. Vesivoimalaitos koostuu viidestä 23 MW: n tehoisesta sähköntuotantoyksiköstä. Sähköntuotannon jälkeen päästetty vesi käytetään Kota-sulkujen kautta maatalousmaihin.
Rana Pratap Sagarin Pato
tämä pato sijaitsee 52 kilometriä Gandhi Sagarin padosta alavirtaan Chambaljoen yli Rawatbhatan lähellä Chittorgarhin piirikunnassa Rajasthanissa. Padon rakentaminen valmistui vuonna 1970. Pato on toinen Chambal Valleyn hankkeiden järjestyksessä. Pato on 54 metriä korkea. Voimanlähde sijaitsee veden ylivuotokanavan vasemmassa kulmassa, ja se koostuu 4: stä 43 MW: n rajapinnasta, joista kukin tuottaa tasaisesti 90 MW: n tehon 60%: n kuormituselementillä. Padon valuma-alueen koko on 24 864 km2, josta vain 956 km2 sijaitsee Rajasthanissa. Padon kantavuus on 1 566 Mm3. Gandhi Sagarin padon alla olevan avoimen valuma-alueen pinta-ala on 2 280 km.

Jawahar Sagarin Pato
tämä pato on kolmas Pato Chambal Valleyn perättäisissä hankkeissa, joka sijaitsee 26 km alavirtaan Rana Pratap Sagarin padosta ja 29 km ylävirtaan Kotan Kaupungista. Se on 45 metriä korkea kivinen gravitaatiopato, jonka pituus on 393 metriä ja joka tuottaa 60 MW vesivoimaa 3 divisioonan asennetulla kapasiteetilla 33 MW. Padon rakentaminen valmistui vuonna 1972. Jawahar Sagarin padon valuma-alue on 27 195 km2, josta vain 1 496 km2 sijaitsee Rajasthanissa. Rana Pratap Sagarin padon alla olevan avoimen valuma-alueen pinta-ala on 2 331 km2.
Kota-Pato
tämä sulkualue on neljäs Chambal Valley-projektien järjestyksessä, joka sijaitsee noin 0,8 kilometriä Kotan kaupungista ylävirtaan Rajasthanissa. Rana Pratap Sagarin padon, Gandhi Sagarin padon ja Jawahar Sagarin patojen sähköntuotannon seurauksena purkautunut vesi johdetaan uudelleen Kota-sulkujen kautta Madhya Pradeshin ja Rajasthanin kasteluun sekä joen vasemmalla ja oikealla puolella olevien sisävesien kautta. Padon rakentaminen saatiin päätökseen vuonna 1960. Kota Barragen valuma-alueen pinta-ala on 27 332 km2, josta Jawahar Sagarin padon alapuolella oleva avoin valuma-alue on vain 137 km2. Padon kantavuus on 99 Mm3. Pato on maansiirtopato, jossa on betonista tehty veden ylivuotokanava. Oikean ja vasemman pääkanavan runkovirran purkauskapasiteetti on vastaavasti 188 m3/s ja 42 m3/s. Avainkanavien, jakelujärjestelmän ja jakelualueiden kokonaispituus on noin 2 342 km, ja ne toimittavat CCA: n 2 290 km2 laajuiselle alueelle. Padossa on 18 porttia, joilla säännöstellään tulva-ja kanavointivettä alajuoksulla, ja se toimii siltana keskellä Kota Cityn alueita joen vasemmalla ja oikealla puolella.

Chambaljoen valuma-alueella on meneillään 52 kasteluhanketta, joista 7 on keskisuuria hankkeita, joiden kokonaisvarastointikapasiteetti on 271 Mm3. Näiden hankkeiden päätyttyä kastellaan vielä 502 kha: n pinta-ala, jonka odotetaan kasvavan vuosina 1997-2015.

ehdotettuja Pintavesihankkeita
376 kasteluhanketta, joista 10 suurinta (Manohar Thana, Parwan Dhanwas, Kalisindh, Gugar Lift, Soni, Dholpur Lift, Indira Lift, Pipalda Lift ja Chambal Lift), joiden kokonaisvarastointikapasiteetti on 1743 Mm3, on ehdotettu Chambalin altaaseen. Hankkeiden päätyttyä kastellaan vielä 630 kha: n pinta-ala.

eläimistö

Chambal-jokea pidetään saasteettomana, ja siellä elää huomattava määrä jokieläimistöä, johon kuuluu 2 krokotiilityyppiä: gharialaji ja mukulasaukko, sileäpintaiset saukot, 8 makeanveden kilpikonnalajia, skimmereitä, gangeticjokidelfiinejä, saruskurjia, mustavatsatiiroja ja mustakaulahaikaroita muiden ohella.

lehvästö
alue sijaitsee Luoteis-Intian osittain karulla alueella Rajasthanin, Madhya Pradeshin ja Uttar Pradeshin rajalla. Kasvisto käsittää kapean laakson, piikkiviidakon, pohjoisten trooppisten metsien alaluokan (Champion & Seth, 1968, muutetun taksonomian alaluokka 6b/C2). Tämä alaluokka kasvaa yleensä vähemmän karuilla alueilla, joiden sademäärä on 600-700 mm. Alueella kasvaa myös suolaista/emäksistä Babul-savannia (5E/8b), joka on pohjoisten trooppisten kuivien lehtipuiden Luokka. Ikivihreät joenrantakasvit puuttuvat kokonaan, ja vain varapelto löytyy Ankaran sään hakkaamien joentörmien ja viereisten laaksoalueiden vierestä.

Madhya Pradeshin osittain karulle alueelle on ominaista Chambalin valuma-alue, joka ulottuu Betla-ja Narmada-jokiin saakka. On löydetty yli 1000 kukkivaa kasvia, joihin kuuluvat Pendula, Anogeissus latifoia, Lannea coromandelica, Tectona grandis, Sterculia urens, Diospyros melanoxylon, Butea monosperma, Mitragyna parviflora, Boswellia serrata, Emblica officinalls, Hardwickia binata ja Bridelia squamosa.

Luokan koostumus maanpinnan tasolla ja pensaat on analoginen kuin semi-rutikuiva alueilla Gujaratin. Jotkut jälki kasveja tällä alueella ovat Atylosia, Rhynchosia, Cissampelos, Cocculus, Pergularia demia, Ipomoea, Tinospora cordifolia ja Pueraria tuberosa

pieniä puita ja piikkisiä pensaita, joita yleensä nähdään tällä alueella, ovat Balanites aegyptiaca, Capparis sepiaria, A. nilotica, Acacia Senegal, Prosopis juliflora, Leucophloea, Maytenus emarginata, Butea monosperma, Salvadora persica, Tamarix sp., Crotalaria medicaginea, S. oleoides, C. burhia, Calotropis procera, Clerodendrum phlomidis, Leptadenia pyrotechnica and Xanthium indicum

In addition, there are trailing plants or vines coupled with these plants like Pergularia daemia, Maerua oblongifolia, Ceropegia bulbosa, and herbaceous plants, for instance Farsetia hamiltonii, Argemone mexicana, Cleome viscosa, Tephrosia purpurea, Glinus lotoides, Tribulus terrestris, Rivea sp., Sericostoma pauciflorum, Pedalium murex, Ipomoea sp., Lepidagathis sp, Sesamum mulayanum, Chrozophora sp., Boerhavia diffusa, and pastures such as Fimbristylis sp., Cyprus sp., Cenchrus sp., Brachiaria sp., Dichanthium sp. jne.