CBT aikuisten ADHD: saada potilaat tekemään mitä he tietävät heidän täytyy tehdä

”tiedän, mitä minun pitää tehdä, mutta en tee sitä.”Psykologi J. Russell Ramsayn, filosofian tohtorin, mukaan hän on kuullut tuon lausunnon useimmilta ADHD: tä sairastavilta aikuisilta, jotka etsivät CBT: tä auttamaan selviytymään haasteista, jotka liittyvät päivittäiseen elämään ja erilaisiin rooleihin. Ramsay on Pennsylvanian yliopiston aikuisten ADHD-hoito-ja tutkimusohjelman toinen johtaja ja perustaja sekä psykiatrian kliinisen psykologian apulaisprofessori Perelman School of Medicinessä Pennsylvanian yliopistossa.

CBT: n tarkoituksena on saada aikuiset noudattamaan suosituksia ja muita selviytymisstrategioita siitä, mitä heidän oletetaan tekevän päivittäisen toimintakyvyn parantamiseksi.

ADHD-potilaiden käskeminen vain käyttämään suunnittelijoita ei ole hyödyllistä, Ramsay ilmoitti. ”Kyse on toteutuksesta”, hän sanoi. ”Siellä kumi kohtaa tien.”

ADHD: tä sairastaville aikuisille on 4 CBT-interventioluokkaa: & #8232;

  • kognitiivinen modifikaatio (potilaan ajattelutavan muuttaminen)
  • käyttäytymisen muokkaus ja selviytymistaidot (asioiden tekeminen eri tavalla, lähinnä hoidon tehokkuuden mitta)
  • hyväksyminen, mindfulness, pysyvyys (tähän voi sisältyä tunteiden säätely)
  • Toteutusstrategiat.

suunnittelijat tai parisuhdeneuvonta on hänen mukaansa tapa kohdistaa ”kipupisteitä” reaalimaailmaan.

käsitteellisesti hänen mukaansa ADHD-potilaat kokevat oireita vakavuuden ja vaikutuksen jatkumossa. ADHD aiheuttaa toiminnallisia vaikeuksia monenlaisissa ympäristöissä ja tilanteissa, joissa on monia variaatioita, ja voi sisältää muitakin tunne-ja oppimisongelmia.

Ramsayn mukaan ” ADHD-oireet vaikuttavat kokemukseen ja suoritukseen erilaisissa elämäntehtävissä ja pyrkimyksissä, ja ne vaikuttavat minuuden, identiteetin ja tehokkuuden tunteeseen. Yksilön ja heidän kontekstiensa ja suhteidensa välillä vallitsee jatkuva, vastavuoroinen vuorovaikutus, joka voi suurentaa ja/tai lieventää vaikeuksia, jaksamisen vahvuuksia sekä yhteenkuuluvuuden tunnetta ja sosiaalista pääomaa.”

ADHD muuttaa ” informaation käsittelyä ajatusten ja uskomusten sekä samanaikaisten tunne-ja käyttäytymiskokemusten muodossa, jotka vaikuttavat siihen, miten ihminen toimii ja reagoi erilaisiin konteksteihin ja rooleihin ja suhteisiin.”

Ramsay kutsui ADHD: tä toteutusongelmaksi siinä mielessä, että potilailla on vaikeuksia suorittaa tarvittavat taidot ja strategiat, joita tarvitaan tehtävän, pyrkimyksen, roolin tai tilanteen tehokkaaseen hallintaan; se ei johdu tiedon puutteesta siitä, mitä on tehtävä, tai kyvyttömyydestä suoriutua.

potilailla on itsesäätelyongelmia, joihin liittyy vaikeuksia organisoida, käynnistää ja ylläpitää toimenpiteitä ajan mittaan, jotta saavutettaisiin tulevaisuuteen suuntautunut tulos, joka on henkilökohtaisesti palkitseva ja haluttu. Tämä voi johtaa:

  • viivyttely
  • huono käytösmotivaatio (sekä aloittava että ajan mittaan ylläpitävä)
  • huono tehtävän kestävyys
  • vaikeudet, jotka ylläpitävät ponnistuksia läpi ajan, työskentely lykätyn palkkion saamiseksi
  • taipumus diskonttata lykätyt palkkiot, jotka koetaan vähemmän merkittäviksi kuin proksimaaliset palkkiot
  • vastaavat vaikeudet tarkkaavaisuuden käynnistämisessä ja ylläpitämisessä, epäjärjestys, huono työmuisti ja Tunnesäätelyvaikeudet, jotka rytmittävät kokemusta ja ponnistuksia
  • vaikeudet tunnetun, tehokkaan selviytymisen suorittamisessa strategiat näiden ongelma-alueiden hallitsemiseksi.

Ramsay sanoi, että jotkut saattaisivat haluta sanoa: ”No sitten, eikö ole totta, että kaikilla on ADHD?”Onko ADHD siis myytti? Vastaus on hänen mukaansa ei, koska ADHD riippuu vamman suuruudesta, esiintymistiheydestä ja tasosta.

joillakin potilailla ADHD-vaikeudet suurentavat ja voimistavat samanaikaisia psykiatrisia ja oppimishäiriöitä sekä muita elämän stressitekijöitä.

Ramsay esitteli myös interventiostrategioita, jotka kohdistuivat käyttäytymiseen, tunteisiin ja sen toteuttamiseen, miten CBT voisi toimia kliinisessä käytännössä potilaan kanssa, käyttäen useita esimerkkejä kokemuksista, jotka on saatu työskentelemällä niiden kanssa, jotka kärsivät siitä, mitä hän kutsui ”procrasivityksi”.”

hän määritteli procrasitiivisuuden siten, että hän välttää korkeamman prioriteetin tehtävän osallistumalla vähemmän tärkeään, vähemmän kiireelliseen (mutta tuottavaan) pyrkimykseen, joka on lopulta itsensä tuhoava-kuten Ruohonleikkuu silloin, kun sinun pitäisi oikeasti hoitaa verosi, tai ylikasvaneen nurmikon välttäminen ja Internetin selaaminen epämääräisten tutkimustehtävien vuoksi.

APSARD 2018 kokoontui Washington DC: ssä 12.-14. tammikuuta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.