tämä heimo sisältää 3 lajia, jotka on sijoitettu yhteen sukuun. Chinchillarottia tavataan Etelä-Amerikan Andeilla Etelä-perusta Pohjois-Chileen. Niitä esiintyy kivikkoisilla alueilla ja tiheiköissä noin 5 000 metrin korkeuteen.
Chinchillarotat ovat keskikokoisia (pään pituus 150-250 mm), ja niillä on rottamainen ruumis, jossa on pitkä suippo kuono, suuret pyöristyneet korvat ja suuret silmät. Jalat ovat tunnistamattomat. Etujalassa on 4 numeroa ja takajalassa 5. Jäykät karvat ulottuvat keskimmäisten takaruumiin kynsien ulkopuolelle ja toimivat luultavasti kampana; samanlaisia karvoja on heimoissa Chinchillidae, Ctenomyidae ja Octodontidae. Kynnet ovat heikosti rakennetut. Pyrstö on päätä ja ruumista lyhyempi, lieriömäinen ja runsaskarvainen.
näiden rottien yleisnimi johtunee niiden pitkästä, tiheästä ja pehmeästä turkista, jota myydään joskus turkismarkkinoilla, vaikka se ei olekaan yhtä haluttua kuin aidoilla chinchilloilla (Chinchillidae).
chinchillarottien kalloissa on pitkä ja kapea rostra, pyöreähkö aivopuolisko, laajentunut Härmä ja hennot poskikaaret. Suikertavat foramiinat ovat erityisen pitkiä ja kapeita. Tornin kohdalla aukeaa kyynelkanava. Chinchillarotat ovat hystricomorfisia ja hystricognaattisia, mutta hystricognatia ei ole hyvin kehittynyt tässä ryhmässä (dentaarin kulmaprosessi syntyy lähellä etuhampaan alveolusta). Hermojen ja verisuonten kulkemiseen infraorbitaalisen kanavan läpi ei ole erillistä kanavaa tai uraa. Paroccipital prosessit ovat lyhyitä ja painetaan vasten bullae. Hammaskaava on 1/1, 0/0, 1/1, 3/3 = 30, ja poskihampaat, jotka ovat juurettomat, on korkea, litteä kruunut.
nämä jyrsijät saattavat olla kolonialistisia. Ne ovat luultavasti kasvinsyöjiä, mutta niiden ruokavalio, kuten useimmat muut biologian osa-alueet, tunnetaan huonosti.
viittaukset ja kirjallisuusviitteet
Feldhamer, G. A., L. C. Drickamer, S. H. Vessey ja J. F. Merritt. 1999. Mammalogia. Sopeutuminen, Monimuotoisuus ja ekologisuus. WCB McGraw-Hill, Boston. xii + 563pp.
Lawlor, Timotei. 1979. Handbook to the orders and families of living mammals. Mad River Press, Eureka, Kalifornia.
Macdonald, David. 1984. The encyclopedia of mammals. Facts on File Publications, New York.
Nowak, Ronald M. ja John L. Paradiso. 1983. Walker ’ s mammals of the world. The Johns Hopkins University Press, Baltimore and London, s. 803-810.
Vaughan, T. A. 1986. Mammalogia. Kolmas Painos. Saunders College Publishing, Fort Worth. vii + 576 s.
Vaughan, T. A., J. M. Ryan, N. J. Czaplewski. 2000. Mammalogia. Neljäs Painos. Saunders College Publishing, Philadelphia. vii + 565pp.