Abstrakti
aihetodistekiekon muodostumista ja kehitystä luhistuvassa molekyylipilvessä magneettikentän kanssa ja ilman sitä tutkitaan tähtien esivaiheesta, jossa ratkaistaan sekä molekyylipilven ydin että itse protostaari. Romahtavassa pilviytimessä ensimmäinen (adiabaattinen) ydin ilmestyy ennen protostarin muodostumista. Romahtavan kaasun termodynamiikkaa kuvastaen ensimmäinen ydin on paljon massiivisempi kuin protostar. Kun molekyylipilvessä ei ole kulmaliikettä, ensimmäinen ydin putoaa protostaariin ja katoaa muutaman vuoden kuluttua protostaarin muodostumisesta. Toisaalta, kun molekyylipilvellä on kulmamomentti, ensimmäinen ydin ei katoa protostaarimuodostumankaan jälkeen, vaan kehittyy suoraan keplerialaisen pyörimisliikkeen omaavaksi aihetähtikiekoksi. Aihetodistekiekon muodostumiseen on kaksi polkua. Kun alkupilvessä on huomattavan pieni pyörimisenergia, kaksi sisäkkäistä kiekkoa ilmestyy heti protostarin muodostumisen jälkeen. Varhaisen pääkretionivaiheen aikana sisempi Kiekko kasvattaa kokoaan ja sulautuu ulomman kiekon (eli ensimmäisen ytimen) kanssa yhdeksi aihekiekoksi, jossa on Keplerialainen rotaatio. Toisaalta, kun molekyylipilvellä on havaintoihin verrattava pyörimisenergia, on olemassa jo ennen protostaarin muodostumista yksi sentrifugisesti tuettu kiekko, joka vastaa ensimmäistä ydintä. Tällaisessa pilvessä ensimmäisen ytimen tiheys kasvaa vähitellen, säilyttäen Keplerialaisen pyörimisen ja muodostaa protostarin sen sisälle. Magneettikenttä vaikuttaa harvoin aihekiekon varhaiseen muodostumiseen, koska magneettikenttä hajoaa tiheän kaasun alueella, jonne aihekiekko muodostuu. Tämän seurauksena joka tapauksessa muodostelmassaan olevaa protostaria ympäröi jo massiivinen aihekiekko. Aihekiekko on noin 10-100 kertaa massiivisempi kuin protostaari pääkopassa. Tällaiset kiekot ovat otollisia paikkoja binääristen seuralaisten ja kaasujättiläisplaneettojen muodostumiselle.