tutkimusryhmä käytti tutkimuksessaan eläinmalleja, joissa pysyvä kuulonalenema oli aiheutunut voimakkaasta melusta, kemiallisesta myrkyllisyydestä tai molemmista. Sisäkorvan uudistumista havaittiin vain eläinryhmillä, joille tehtiin HSC-elinsiirto.
tutkijat selvittivät herkkien jäljitysmenetelmien avulla, pystyvätkö siirretyt solut siirtymään simpukkaan, ja arvioivat, voivatko solut edistää hermosolujen ja aistikudoksen uusiutumista simpukassa.
”havaintomme osoittavat, että vauriot korjaantuvat dramaattisesti, kun yllättävän harvat ihmisperäiset solut ovat siirtyneet simpukkaan”, sanoi tutkimusta johtanut filosofian tohtori Roberto P. Revoltella. ”Murto-osa verenkierrossa olevasta HSC: stä fuusioitui kotimaisiin soluihin ja tuotti hybridejä, mutta silti HSC: n anto näytti korreloivan kudosten uusiutumiseen ja korjautumiseen, kun simpukka ei-siirretyillä hiirillä säilyi vakavasti vahingoittuneena.”
tulokset osoittivat myös, että sisäkorvan uusiutuminen oli vähäisempää siirtoryhmässä, joka kuuroutui melusta eikä kemikaaleista, mikä viittaa siihen, että melun aiheuttamat vauriot olivat vakavampia. Regeneratiiviset vaikutukset olivat suuremmat hiirillä, joihin ruiskutettiin suurempi määrä HSC: tä. He havaitsivat myös, että sisäkorvakudosten uusiutuminen parani ajan kuluessa.
Revoltellan mukaan heidän tuloksensa viittaavat mahdollisuuteen ”sisäkorvan kuntoutusstrategiaan….annetaan edellytykset kuuroutuneen simpukan elvyttämiselle.”
”tämä tutkimus antaa toivoa mahdollisesta hoidosta kuulovammojen korjaamiseen, erityisesti sisäkorvavaurioista johtuvien”, sanoi David Eve, filosofian tohtori Etelä-Floridan yliopistosta ja cell Transplantation-lehden apulaispäätoimittaja.
SOLUNSIIRRON toimitukset ovat center of Excellence for Aging and Brain Repair, College of Medicine, University of South Florida.